Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat nousseet ympäristöpoliittiseen keskusteluun niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Luontoa tulisi löytyä joka kodin läheltä tiivistyvässäkin kaupungissa. Kaupunkiluonnon terveyshyödyt saadaan parhaiten käyttöön kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Suomen ympäristökeskuksen uudessa Policy Brief -julkaisussa kerrotaan, mitä suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon.
”Suunnittelussa tarvitaan tavoitteellista vuoropuhelua. Siihen on hyvä ottaa mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti. Maankäytön suunnittelijoiden, kuten kaavoittajien ja arkkitehtien, lisäksi suunnitteluun pitäisi ottaa mukaan myös joukkoliikenteen kehittäjiä ja kaupunkiluonnon käyttäjiä”, kertoo SYKEn viherrakenne-ryhmän päällikkö Riikka Paloniemi.
Hyvän yhteissuunnittelun edellytys on, että lähiluonnon terveyshyödyt tunnistetaan nykyistä kattavammin. Myös vastuuta kaupunkiluonnon suunnittelusta tulee jakaa selkeämmin. Tärkeää on, että luonnon terveyshyödyt huomioidaan suunnittelussa aina maakuntatasolta korttelitasoon asti. Myös kaupungin eri osien erot tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Kantakaupungissa lähiluonto ja sen hyödyntäminen on erilaista kuin esikaupunkialueella.
”Metsiä, puistoja ja muuta kaupunkiluontoa tulisi olla erityisesti päiväkotien ja koulujen lähistöllä lasten käytettävissä. Parhaimmillaan lähiluonto nivotaan osaksi päiväkotien opetusta ja koulujen opetussuunnitelmaa”, korostaa Riikka Paloniemi.
Pääkaupunkiseudun päiväkotien lähivirkistysmahdollisuuksia on analysoitu SYKEssä paikkatietoaineistoja hyväksi käyttäen. Mukana oli 1020 päiväkotia. Ympäristöministeriön suosituksen mukaan lähivirkistysalueelle saisi olla matkaa korkeintaan 300 metriä. Tuloksena saatiin, että päiväkodeista yli puolet sijaitsee yli 300 metrin päässä metsästä. Puistot kuitenkin täydentävät olennaisesti metsien muodostamaa luonnon virkistysalueverkostoa. Vain noin 20 päiväkotia sijaitsee yli 300 metrin päässä sekä puistosta että metsästä.
Lapsi altistuu luonnossa mikrobeille, mikä kehittää ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Lasten vähäinen altistuminen luonnon mikrobeille köyhdyttää kehon pieneliöstöä ja tätä kautta alentaa vastustuskykyä. Alentuneella vastustuskyvyllä taas on yhteys tulehdusperäisiin sairauksiin ja atooppiseen herkistymiseen, joka voi ilmetä muun muassa allergioina ja astmana. Tälle biodiversiteettihypoteesille on saatu vahvistusta tutkimuksista. On esimerkiksi havaittu, että pienten lasten kodin etäisyydellä metsästä tai maatalousympäristöstä on yhteys atooppiseen herkistymiseen.
Policy Briefin lisäksi SYKE julkaisee kaupunkiluontoaiheisen Ympäristön tila -katsauksen. Enemmistö suomalaisista asuu nykyään taajamissa ja kaupunkimaisen asumisen suosio kasvaa.Vuonna 2016 tehdyn asukasbarometrin mukaan suomalaisille tärkein asuinalueiden viihtyvyystekijä on sijainti- ja liikenneyhteydet, mutta heti toiseksi tärkein on luonnonympäristö.
Katsaukseen on koottu tietoja esimerkiksi taajamien pinta-alojen ja asukastiheyden kehityksestä sekä siitä, miten rakentaminen on kohdistunut kaupunkiseutujen taajama-alueilla muun muassa metsä- ja luontoalueille. Kaupunkien ja muiden kulttuurimaiden lintujen kannat ovat tilastojen mukaan kasvaneet. Rakennettu ympäristö onkin ainoa elinpiiri, jossa lajien uhanalaistuminen on saatu pysähtymään.
Ympäristön tila -tietopakettiin liittyen julkaistaan myös podcast, jossa SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman inspiroituu kaupungin hälinässä kertomaan luonnon merkityksestä kaupunkilaisten hyvinvoinnille.
SYKE julkaisee tänä vuonna neljä tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen, vesiaiheinen ympäristön tila -tietopaketti ilmestyi maaliskuussa ja toinen, kiertotalousaiheinen tietopaketti kesäkuussa. Neljäs julkaistaan marraskuussa ja sen aiheena on ilmastonmuutos.
Luonto edistämään terveyttä myös kaupungissa (Policy Brief -julkaisu)
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Ilmastonmuutoksen myötä kiinteistöt joutuvat myrskytuulten, rankkasateiden, taajamatulvien ja rajusti vaihtelevien lämpötilojen keskellä entistä kovemmille. Vahingon sattuessa lasku voi kasvaa huimasti, varsinkin jos taloyhtiössä on tingitty kiinteistön kunnossapidosta.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Talvi on kodin viherkasveille haasteellista aikaa. Kasvien hoitorutiineja kannattaa muuttaa talveen sopivammiksi, jotta kasvit saa kestämään kevään tuloon asti. Kastelua ja lannoitusta kannattaa vähentää ja kasvit on hyvä siirtää mahdollisimman valoisaan paikkaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään