Joka neljäs suomalainen suunnittelee remontoivansa kylpyhuoneensa viiden vuoden sisällä. Osalle kyseessä on putkiremontin tuoma pakollinen haaste, toisille odotettu sisustusprojekti. Harva suhtautuu kylpyhuoneremonttiin tee-se-itse-projektina.
Vaikka moni on valmis maalaamaan tai tapetoimaan itse, kylpyhuoneen kohdalla omiin remonttitaitoihin ei luoteta. Märkätilojen kunnostaminen halutaan jättää ammattilaisille. Suomalaiset ovat muita pohjoismaalaisia enemmän huolissaan remontin aiheuttamasta häiriöstä ja sotkusta. Enemmistö muuttaisi mieluummin asuntoon, jossa on uusi tai vasta remontoitu kylpyhuone, jotta välttyisi urakalta. Tämä käy ilmi kylpyhuoneen saniteettituotteita valmistavan Geberitin teettämästä laajasta pohjoismaisesta kyselystä*, johon vastasi yli tuhat ihmistä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Tanskassa.
Geberitin kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista haluaa jättää kylpyhuoneen remontoinnin kokonaan ammattilaisten hoidettavaksi. Ruotsalaiset ottavat yhtä varman päälle ja suosivat ammattilaisia. Tanskalaiset ja norjalaiset ovat rohkeampia osallistumaan itse remonttihommiin. Vain harva haluaa tehdä kylpyhuoneremontista tee-se-itse-projektin. Kaikissa Pohjoismaissa alle 8 prosenttia uskoo selviävänsä kylpyhuoneen remontoinnista täysin omin avuin.
– Kylpyhuoneen remontti on iso investointi, jossa luotetaan asentajien ja urakoitsijoiden ammattitaitoon. He osaavat ehdottaa tilaan sopivia ratkaisuja ja hoitavat asennukset huolella. Jos vesieristeet ja laatoitus ovat kunnossa, ilmettä voi piristää pienemmillä remonteilla, kuten wc-istuimen, lavuaarin tai kiintokalusteiden vaihdolla, toteaa Geberitin markkinointikoordinaattori Kati Laakso.
Kaunis ja hyväkuntoinen kylpyhuone on asunnolle iso myyntivaltti. Yli puolet suomalaisvastaajista on huolissaan remontin aiheuttamasta häiriöstä ja sotkusta. Remonttia välttääkseen jopa 68 prosenttia suomalaisvastaajista kertoo, että muuttaisi mieluummin asuntoon, jossa uusi tai vastikään remontoitu kylpyhuone.
Muissa Pohjoismaissa remontin välttely vaikuttaa asunnon valintaan vähemmän: norjalaisista 56 prosenttia, ruotsalaisista 47 prosenttia ja tanskalaisista vain 32 prosenttia antaa painoarvoa asialle. Tanskalaisista yli kolmannes kertoo päinvastoin haluavansa päästä remontoimaan kylpyhuoneen oman makunsa mukaan.
Kylpyhuoneremontin hyvänä puolena pidetään mahdollisuutta tehdä tilasta omannäköinen. Materiaalien ja kalusteiden valinta tuottaa kuitenkin monille pään vaivaa. Erityisen vaikeaksi päätösten tekemisen kokevat norjalaiset, jotka ovat eniten huolissaan remontin kalleudesta. Toiseksi eniten valinnanvaikeus rasittaa suomalaisia.
Kaikissa Pohjoismaissa houkuttelevimmaksi vaihtoehdoksi koetaan, että kaikki tarvikkeet saa hankittua yhdestä paikasta, mieluiten asennuspalvelun kanssa. Pakettiratkaisuihin ovat kiintyneet erityisesti suomalaiset: joka kolmas valitsee mieluiten yhdestä paikasta saatavan kokonaisuuden. Toinen kolmannes on halukas ostamaan valmiin paketin, jota voi täydentää omilla hankinnoilla. Eniten yksilöllisesti eri myymälöistä koottuja kokonaisuuksia arvostavat tanskalaiset, jotka myös vierastavat vahvimmin valmiita pakettiratkaisuja.
*Geberitin tilaamaan laajaan kylpyhuonekyselyyn vastasi yhteensä 1008 iältään 18–74-vuotiasta suomalaista. Lisäksi Ruotsissa vastaajia oli 1011, Norjassa 1008 ja Tanskassa 1006. Tutkimuksen toteutti kaikissa neljässä maassa YouGov.
Vuokranantajan tehtävät eivät pääty vuokralaisen valintaan ja asunnon vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen. Ennen avainten luovutusta on tehtävä monia huolellisia valmisteluja, jotta vuokrasuhde alkaisi sujuvasti.
Asuntokaupan ennustetaan virkistyvän lähiaikoina korkotason laskiessa. Ostajan kannattaa valmistautua asuntokauppaan neuvottelemalla lainasta hyvissä ajoin ennen sopivan asunnon löytymistä. Kun uusi asunto löytyy, on tärkeää pyytää asunnosta kaikki kaupassa tarvittavat asiakirjat.
Ympäristöministeriö on julkaissut uuden ehdotuksensa lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Suomen Vuokranantajat pitää ehdotusta merkittävänä askeleena oikeaan suuntaan, mutta löytää siitä myös korjattavaa.
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään