Puukerrostalojen asukkaiden mukaan puukerrostalot eroavat tavanomaisista kerrostaloista eniten hyvän ääneneristyksen, viihtyvyyden ja kauneuden sekä lämminhenkisyyden ja kodikkuuden suhteen. Tämä selviää ympäristöministeriön rahoittamasta uudesta puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselystä.
Kyselytutkimukseen valittiin yhdeksän puukerrostalokohdetta eri puolilta Suomea: yhteensä 17 taloa, 585 asuntoa. Kyselyyn saatiin 308 vastausta. Selvityksen teki rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laboratoriosta. Tuloksia vertailtiin myös Karjalaisen aiempaan laajaan puukerrostalojen asukaskyselyn 1990-luvun lopulla. Merkittävä ero aiempaan oli, että nyt ihmisen tiedostivat asuvansa puukerrostaloissa.
Puukerrostalojen ilmaääneneristävyyttä pidettiin erityisen hyvänä sekä pysty- että vaakasuunnassa. Talot olivat hyvin hiljaisia myös laitteista, kuten pyykinpesukoneesta, astianpesukoneesta, vessasta sekä vesi- ja viemärilaitteista tulevien äänien suhteen.
Ylänaapurista tulevia häiritsevän voimakkaita askelääniä ilmoitti kuulevansa merkittävän paljon tai paljon yhteensä vain 21 prosenttia vastaajista. Vastaava luku vuoden 1990-lopun asukaskyselyssä oli 80 prosenttia, eli nykyiset puukerrostalot ovat edeltäjiään paljon hiljaisempia akselääneneristävyyden suhteen. Kuitenkin ylänaapurista tulevat askeläänet oli yleisin nimetty häiritsevin äänitekijä, joten puukerrostalojen välipohjien askelääneneristävyyteen kannattaa jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota.
Yli kaksikerroksisissa puukerrostaloissa pakolliseen automaattiseen sammutusjärjestelmään suhtauduttiin myönteisesti, sillä sen koettiin lisäävän asumisturvallisuutta.
Nykyiseen asuntoonsa, asuinympäristöönsä ja asuntojen toimivuuteen asukkaat olivat pääsääntöisesti varsin tyytyväisiä. Kyselyn kohteena olevat puukerrostalot arvioitiin yleisilmeeltään ja arkkitehtuuriltaan erittäin hyväksi tai hyväksi yhteensä noin 84 prosentissa vastauksista. Vastauksissa puuta toivottiin käytettävän eniten asunnon sisällä lattioissa, rakennusten julkisivuissa ja parvekkeissa.
Kyselyn perusteella asunnon valintaan vaikutti eniten asunnon sopivuus elämäntilanteeseen (91 prosenttia vastaajista) ja rakennuksen sijainti (81 prosenttia vastaajista). Puun käyttöä rakennuksessa piti merkittävänä tai erittäin merkittänä asunnon valinnassa hieman vajaa puolet vastaajista. Jonkin verran merkittävänä puuta piti 21 prosenttia vastaajista. Vastaajista 76 prosenttia oli sitä mieltä, että ekologiset asiat vaikuttavat asuntovalintoihin tulevaisuudessa merkittävästi tai jonkin verran.
Asukkailta kysyttiin, millaiseen rakennukseen he muuttaisivat kaikkein mieluiten. Vaihtoehtoja sai valita useamman. Pienkerrostalon ja kerrostalon valitsisi 68 prosenttia vastaajista ja noin 65 prosenttia pien- tai rivitalon. Vuoden 1990-lopun puukerrostalojen asukaskyselyyn verrattuna kerrostaloasumisen suosio on lisääntynyt huomattavasti, koska tuolloin pienkerrostalon tai kerrostalon valitsi 13 prosenttia. Puurakennuksen ilmoitti valitsevansa kokemuksensa perusteella 57 prosenttia vastaajista, ja reilu kolmannes vastaajista ilmoitti, että heidän asuntovalintansa ei ole sidoksissa rakennusmateriaaliin.
”Vastaukset osoittavat, että puukerrostalojen suosio on suuri. Ympäristöministeriö tekee töitä sen eteen, että säädöstyössä edistetään puurakentamista”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toteaa.
Tutkimuksessa haastateltiin myös kaikkien kohteiden rakennuttajat. Niiden mukaan kilpailun lisääminen rakennusalalla, ekologiset arvot ja kehityshalukkuus olivat tärkeimmät perusteet puukerrostalorakentamiselle. Toteutetut kohteet olivat rakennnuttajien kokemusten mukaan hyvin onnistuneita ja niiden käytön aikana palaute on ollut myönteistä.
Kysely on osa puurakentamisen toimintaohjelmaa, joka toteuttaa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta.
Monissa taloyhtiöissä havahdutaan miettimään ikkunaremonttia, kun riittävän moni asukas valittaa joko vetävistä ikkunoista tai ettei ikkunoita saa avattua. Järvenpääläisen rivitaloyhtiön ikkuna- ja oviremontin myötä huoneistot ovat valoisampia ja tuntuvat aiempaa tilavammilta.
Raunistulan puutaloalueella sijaitsevan entisen lakkatehtaan kiinteistössä tehdään päätökset yhdessä ja tartutaan talkoohengellä harjaan ja lumilapioon. Ari Kokko on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta.
As Oy Espoon Iltarinteessä alkuperäiset vesikatteet olivat tulleet elinkaarensa päähän ja yhtiö päätyi tekemään kattoremontin. Hallituksen puheenjohtaja Pirjo Räty kertoo, miten remontti saatiin onnistuneesti päätökseen huolellisen suunnittelun ja kilpailutuksen ansiosta.
Ensi vuoden alusta asuinhuoneistojen palovaroittimet siirtyvät asukkaalta taloyhtiön vastuulle. Viimeistään kevään yhtiökokouksessa on syytä keskustella asuinhuoneistojen palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta.
Safetum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään