Pula kohtuuhintaisista asunnoista uhkaa pahentua tulevina vuosina ARA-tuotannon hiipumisen vuoksi, varoittaa yleishyödyllinen Asuntosäätiö.
Valtion tukema ARA-asuntotuotanto väheni viime vuonna 37 prosentilla. Asuntoaloitusten määrä ei säätiön mukaan yllä tavoitteisiin, jotka asetettiin hallitusohjelmassa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksissa.
Hiipumisen syynä on rakennuskustannusten ja korkojen nousu, minkä vuoksi hankkeiden rakentamiskustannukset eivät läpäise ARAn seulaa. Samaan aikaan myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on vähentynyt voimakkaasti.
– Uusia kohtuuhintaisia asuntoja on valmistumassa tänä ja ensi vuonna huomattavasti pitkän aikavälin tarvetta vähemmän. Tämä on vakava ongelma koko yhteiskunnan kannalta, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.
Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus vaikeuttaa hänen mukaansa työvoiman saatavuutta ja yritysten kasvuedellytyksiä.
Vallitseva kustannus- ja korkotaso hidastaa myös asuntojen peruskorjausten rahoitusta. Esimerkiksi merkittävä määrä asumisoikeuskohteista on rakennettu 1990-luvulla ja asuntojen korjausvelka kasvaa vauhdilla.
– Korjausvelkaa ei saa kasvattaa. Kiinteistöjen korjausvelan kasvaessa remontit tulevat suuremmiksi ja vaativammiksi. Vaikutuksia on arvioitava myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Peruskorjauksissa tehtävät energiaratkaisut tukevat kestävämpää asumista, Kankainen toteaa.
Valtion tukemalla ARA-asuntotuotannolla on merkittävä rooli alueiden eriytymisen torjunnassa. Eri asumismuodoilla voidaan ohjata kaupunkien alueellista kehitystä ja ehkäistä ihmisten eriarvoistumista.
Asumisoikeusasuminen on yksi esimerkki ARA-tuotannosta. Sen suosio on lisääntynyt samaan tahtiin kuin omistusasuntojen hinnat ovat kallistuneet.
– Kohtuuhintainen asuntotuotanto on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Kustannuksia tulisi arvioida pitkäjänteisesti, eikä tehdä korkotilanteen ja inflaation takia äkkinäisiä koko asuntokantaan vaikuttavia päätöksiä, jotka uhkaavat merkittävästi kaupunkien elinvoimaa, painottaa Kankainen.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Heinäkuussa tapahtuu keskimäärin lähes 40 prosenttia enemmän asuntomurtoja kuin muina kuukausina. Suurin osa vuoden aikana tehdyistä murtovarkauksista kohdistuu varastoihin ja säilytystiloihin, mutta kesällä painopiste siirtyy asuintiloihin. Varkaita houkuttelevat tyhjillään olevat talot.
Lakimuutoksen myötä asuinhuoneistojen palovaroittimet siirtyvät taloyhtiön vastuulle 1.1.2026. Safetum on asentanut uudet palovaroittimet jo yli 10 000 kotiin. Asennustyön aikana tehtyjen havaintojen perusteella asukkaiden tietoisuus palovaroittimien käyttöiästä ja toimivuudesta on vähäistä.
Safetum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään