Huomioi nämä aurinkopaneeleista, kun työskentelet katolla

Aurinkopaneelit yleistyvät kaikenlaisten kiinteistöjen katoilla ja läheisyydessä. Ne vaikuttavat myös katolla työskentelyyn.

Aurinkopaneelien sijoittelussa on otettava huomioon kiinteistön normaalit ylläpitotehtävät, kuten erilaiset ilmanvaihdon, savuhormien, tietoliikennejärjestelmien tai muun katolla olevan tekniikan huollot, muistuttaa tekninen asiantuntija Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä.

– Näitä tehtäviä voidaan joutua tekemään myös hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, jolloin paneelit voivat vaikeuttaa huoltojen tekemistä, Orrberg sanoo.

Paneelit tulisi sijoittaa tarpeeksi kauas lumiesteistä, vähintään 1,5–2 metrin päähän, jotta lumi ei valu niiden päältä lumiesteiden yli.

Muista ohjeistukset ja tarkastukset

Sähkölaitteiston haltija on ensisijaisesti vastuussa kiinteistönsä teknisistä järjestelmistä ja turvallisesta työskentelystä kiinteistöllä. Kiinteistön omistajan pitää aina ohjeistaa kaikkia toimijoita kiinteistönsä tekniikasta.

– Kaikille katolle johtaville reiteille voisi laittaa merkinnän, että katolla on aurinkosähköjärjestelmän paneelit. Parasta olisi, jos paneeleista, niiden johdoista ja muista laitteista voisi antaa eri toimijoille vielä asemointipiirustuksen ennen katolle menoa, Orrberg sanoo.

Aurinkosähköjärjestelmät ovat turvallisia, kun ne on oikein asennettu ja asennuksen on tehnyt ammattilainen. Paneelit kannattaa silti tarkastaa silmämääräisesti myrskyjen ja talven jälkeen. Mistään ei saisi nousta palaneen käryä tai kuulua särinää, ja paneelien ja johtojen pitää olla paikallaan. Tarkastusten yhteydessä kannattaa myös siivota lehdet ja muut roskat pois, sillä ne aiheuttavat tulipaloriskin.

Jos aurinkosähköjärjestelmän keskuslaite eli invertteri hälyttää vian vuoksi, sen voi mennä tarkistamaan katolle ilman pelkoa sähköiskusta. Sähköiskun saaminen aurinkopaneeleista on erittäin epätodennäköistä.

Paneelit eivät kestä kävelyä tai lumenpudotusta

Paneelit kestävät hyvin tasaista lumikuormaa, mutta niiden päällä ei saa kävellä. Kivi kengässä voi hajottaa paneelin karkaistun lasipinnan tai sen alla olevan valosähköisen kennon.

Hajoaminen voi olla vain mikrosärö, josta vesi pääsee läpi. Tällöin hiljalleen etenevä ketjureaktio voi pahimmillaan päättyä tulipaloon. Aurinkopaneelien läheisyydessä on myös muuta tekniikkaa, erityisesti johtoja, jotka voivat olla talvisin lumen alla piilossa. Nekään eivät kestä kävelyä tai kolhuja.

Lumen poistamista aurinkopaneeleista ei suositella, vaikka paneelien lasipinta sen kestäisikin. Varomaton työkalun käyttö voi aiheuttaa mikrosärön paneelin pintaan. Lisäksi ei-ammattimaiseen lumenpudotukseen liittyy putoamisriski.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

20.3.2025

Muuttuva ilmasto panee katot koetukselle – ankaria sääoloja vastaan löytyy silti keinoja

Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

monimuotoisuus vuokralaisen valinnassa

4.12.2024

Vuokranantaja, huomioi monimuotoisuus vuokralaisen valinnassa

Tulevaisuuden vuokralaiset ovat aiempaa monimuotoisempi ryhmä. Suomessa on jo yli puoli miljoonaa vieraskielistä asukasta. Vuokranantajalle monimuotoisuuden huomioiminen konkreettisin teoin voi olla tulevaisuuden vuokramarkkinoilla ratkaiseva tekijä ja kilpailuetu.

Tilaajille

aurinkopaneelien suuntaus

6.3.2025

Näin aurinkopaneelit kannattaa suunnata pohjoisessa

Oulun yliopistossa on tutkittu aurinkosähköjärjestelmien suorituskykyä pohjoisissa olosuhteissa. Tutkimuksesta ilmeni, että vuosituoton maksimoimiseksi aurinkopaneelit kannattaa suunnata katolla kaakkoon tai etelään 28 asteen kulmassa.

onnistunut maalämpö

17.10.2024

Onnistunut maalämpöratkaisu hybridijärjestelmän avulla

Maalämpöhanke onnistuu varmemmin, jos taloyhtiöllä on tukenaan hankekonsultti valvomassa urakkaa. Helsinkiläisen As Oy Katajaharjuntie 15:n maalämpöhanke onnistui hybridiratkaisuna. As Oy Jyväskylän Vaasankatu 31:n hanke sen sijaan meni pieleen liian vähäisen asiantuntemuksen vuoksi.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti