Kotien sisäympäristössä tapahtunut myönteisiä muutoksia

myönteisiä muutoksia

Asuinympäristössämme on tapahtunut myönteisiä muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää Oulun yliopiston toteuttamasta valtakunnallisesta kyselystä. Tupakointi sisätiloissa on vähentynyt, ja tietoisuus asunnon radonpitoisuuksista on lisääntynyt.

Entistä suurempi osa kyselyyn vastanneista ilmoitti asuvansa kaupunkialueella, mikä saattaa maaseutua enemmän altistaa liikenteen ja teollisuuden päästöille, kuten kemikaaleille ja polttoperäisille hiukkasille.

– Altistusta ulkoilman epäpuhtauksille voidaan pienentää hallitun ilmanvaihdon ja korvausilman suodattamisen avulla, yhdistettynä rakennusvaipan tiiviyttä parantaviin toimenpiteisiin, kertoo professori Ulla Haverinen-Shaughnessy.

Kosteuden tiivistymistä ikkunoihin talvella raportoitiin merkitsevästi vähemmän kuin 15 vuotta sitten, mikä voi ainakin osittain olla seurausta parannuksista asuntojen ilmanvaihdossa. Kosteuden tiivistymisen syynä voi olla puutteellisen ilmanvaihdon lisäksi vanhojen ikkunoiden huono lämmöneristävyys tai korkea, sisältä tuleva kosteuskuorma.

– Sisäilman korkea kosteuspitoisuus voi altistaa rakenteita liialliselle kosteudelle, toteaa projektitutkija Minna Kempe.

– Myös sisäpintojen materiaalit voivat vaikuttaa sisäympäristöön materiaalipäästöjen kautta tai vaikuttamalla esimerkiksi pinnan siivottavuuteen.

Kyselyn tulosten mukaan seinien sisäverhoustyypeistä suosiotaan ovat kasvattaneet maalatut pinnat, kuten maalattu puu, betoni ja rakennuslevy. Tapetoitujen pintojen ja lakatun puun osuudet ovat puolestaan laskeneet.

Lattioiden pintamateriaaleista laminaatti ja laatta, klinkkeri tai luonnonkivi ovat kasvattaneet suosiotaan, kun taas muovimaton tai -laatan osuus on vähentynyt puolella vuodesta 2007.

Myös parfyymien, hajustettujen puhdistusaineiden ja ilmanraikastamien käyttöä raportoidaan entistä vähemmän. Lievä herkkyys hajuille ja tuoksuille on tavallista, mutta merkittävää haittaa niistä aiheutuu vajaalle prosentille väestöstä.

ALTTI 2022-kyselyyn vastasi 3 000 Manner-Suomen alueella asuvaa suomenkielistä 18–75-vuotiasta henkilöä.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.9.2025

Lakimuutos helpottaisi asumishäiriöihin puuttumista ja huoneiston hallintaanottoa

Asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtinut työryhmä antoi elokuussa mietintönsä. Siinä esitetään useita lakimuutoksia, joilla helpotettaisiin asumishäiriöihin puuttumista sekä selkiytettäisiin taloyhtiön hallinnon hoitoa. Myös isännöitsijäntodistuksen tietosisältöön esitetään muutoksia.

Tilaajille

Yhtiökokouksessa päätettävät asiat pitää olla mainittuinai yhtiökokouskutsussa.

30.10.2025

Voiko yhtiökokouksessa muuttaa päätettävää asiaa lennosta?

Yhtiökokouksen kokouskutsussa on oltava selkeästi mainittuna, mitä asioita kokouksessa käsitellään. Jos halutaan tehdä olennaisia muutoksia, esimerkiksi muuttaa budjettia tai toteuttamistapaa radikaalisti, asia tulee käsitellä uudessa kokouksessa.

Tilaajille

30.12.2025

Taloyhtiöt ja uusi rakentamislaki – mihin tarvitaan lupa ja mihin ei?

Kuntien rakennusvalvontatyö on muuttunut uuden rakentamislain myötä. Jokainen kunta voi tulkita lupakynnystä hieman eri tavoin, joten kuntakohtaista vaihtelua on. Yksi uuden lain tavoitteista on keventää lupabyrokratiaa.

Vantaalaisessa taloyhtiössä siirryttiin elektromekaaniseen lukitusjärjestelmään.

23.9.2025

Vantaalainen taloyhtiö uusi lukituksensa – elektromekaaninen järjestelmä tuo turvallisuutta ja helppoutta

As Oy Rajakentäntie 4:ssä lukituksen uusiminen tuli ajankohtaiseksi linjasaneerauksen alla. Samalla siirryttiin elektromekaaniseen lukitusjärjestelmään. Nyt asukkailla on käytössään yksi avain entisten kahden tai kolmen sijaan.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti