EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi, varoittavat Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto.
EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.
EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jos direktiivi toteutuu ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.
– Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita. Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin. Energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehoton tapa tavoitella päästöjen vähentämistä. Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä. Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Omakotiliiton mukaan direktiiviesitystä pitää parantaa siihen suuntaan, että sillä voidaan saavuttaa EU:n asettamia ilmastotavoitteita, mutta että se on samalla yleisesti hyväksyttävissä ja tosiasiallisesti toteutettavissa.
– Direktiivi koskettaa uudella tavalla jokaista kansalaista kaikissa EU-maissa. Nyt on keskeistä, että päätöksenteossa huomioidaan teknistaloudelliset näkökulmat pakkoremonttivaatimuksissa, eikä ajeta ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Eri puolilla Suomea sijaitsee etenkin taantuvilla alueilla rakennuksia, joilla ei ole enää lähitulevaisuudessa käyttöä. Käytöstä poistuvien rakennusten remontointia ei voida pitää taloudellisesti perusteltuna tai materiaalien käytön kannalta resurssiviisaana.
– Kategorinen määräys remontoida näin suuri osa rakennuksista kymmenen vuoden kuluessa kuumentaisi markkinoita ja nostaisi hintoja. Tämä lisäisi asunnonomistajien ahdinkoa entisestään, Hiltunen ja Silander varoittavat.
EU:n uudistettua rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä viimeistellään parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön sopivaan kuosiin. Taloyhtiöiden kannalta hyvä uutinen on, että pakkoremontteja ei ole tulossa.
Uudet energiatehokkuusvaatimukset ulottuvat ensimmäistä kertaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. Uudet määräykset tulevat voimaan vuonna 2028 uusille julkisille rakennuksille ja vuonna 2030 kaikille muille uudiskohteille.
Sustera
Energiatodistuslakia uudistetaan vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Lakiin tulisi säädökset myös vapaaehtoisesta perusparannuspassista, joka tukisi energiatehokkuustoimia.
Suomen Kiinteistöliitto näyttää muutaman vuoden kuluttua erilaiselta kuin nykyisin. Alueyhdistysten yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen korostuvat, tiivistää tavoitteensa liiton toukokuussa aloittanut uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hän kertoo myös, mitä taloyhtiöiden kannattaa vaatia isännöinniltä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään