Mikä kaikki ympäristössämme on valtion kiinteistöomaisuutta? Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä tulee hoitaa ja ylläpitää, millaista on niiden vastuullinen ja viisas käyttö? Näihin ja muihin valtion kiinteistöjä koskeviin kysymyksiin vastaa uusi Valtiollerakennettu.fi-sivusto.
Sivusto perustuu Museoviraston ja valtion kiinteistöjä hoitavien ja ylläpitävien tahojen – Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston, Metsähallituksen, Suomenlinnan hoitokunnan, ulkoasiainministeriön, eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen – yhdessä toteuttamaan kirjaan. Kirjoittajat edustavat valtion kiinteistönhaltijoita ja kulttuuriperinnön asiantuntijoita.
Valtion omistama, käyttämä ja hoitama rakennettu omaisuus on vuosisataisen, alati jatkuvan toiminnan ja kehityksen tuottama kokonaisuus. Valtion kiinteistöpolitiikka on 2000-luvulla muuttunut merkittävästi: omistusten keskittäminen ja yhtiöittäminen, omistuksista luopuminen sekä vaatimukset tilatehokkuudesta ja kiinteistönpidon tuottavuudesta ovat tuoneet uusia haasteita kiinteistöjen korjaamiselle, ylläpidolle ja hoidolle.
Valtiollerakennettu.fi-sivusto tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen hyvää hoitoa näissä muutoksissa. Se kannustaa kiinteistöjen pitkäjänteiseen hoitoon, ylläpitoon ja kestävään käyttöön suurten peruskorjaushankkeiden sijaan.
Sivusto esittelee hyvän kiinteistönhoidon periaatteita ja käytäntöjä, havainnoiden rakennusten lisäksi maisemaa ja arkeologista kulttuuriperintöä. Esillä ovat ajankohtaiset teemat, kuten valtion rakennusten muuttuvat käytöt, hyvä sisäilma ja uuden talotekniikan sovittaminen vanhoihin rakennuksiin. Mukana ovat myös perinteisemmät rakennusperintökohteet ja niiden konservointi- ja restaurointimenetelmät. Kohde-esimerkit vaihtelevat liikenneympäristöistä ja nähtävyyskohteista valtion virastotaloihin ja edustavien monumenttien sisätiloihin. Ajankohtaisista korjauskohteista mukana ovat esimerkiksi Eduskuntatalon kalusteet.
Valtiollerakennettu.fi on suunnattu erityisesti valtion rakennusperinnöstä mutta myös muista kiinteistöistä vastaaville. Siitä on hyötyä suunnittelijoille, rakennusvalvontaviranomaisille, kiinteistönhuollon ja korjausrakentamisen ammattilaisille sekä alaa opiskeleville. Huollon ja korjaamisen periaatteet ovat sovellettavissa myös vaikkapa tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä. Erityistä tukea sivustosta on julkisesta kiinteistövarallisuudesta poliittisia ja kauaskantoisia päätöksiä tekeville, niin valtiolla kuin kunnissa.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.
Vuosia kestänyt riita osakkaan liiketilaan asentamista valomainoksista ratkesi, kun korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei asunto-osakeyhtiöllä ollut mahdollisuutta poistaa mainoslaitteita. Näin ollen taloyhtiötä ei voitu määrätä sakon uhalla poistamaan valomainoksia.
Tilaajille
Rakennusala supistui viime vuonna ennätyksellisen paljon, 16 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuodelle Rakennusteollisuus RT ennustaa neljän prosentin kasvua, korjausrakentamiseen vain prosentin kasvua. Korjausrakentamista on rasittanut viime vuodesta lähtien korkojen ja kustannusten nousu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään