Rakennusalan yrityksissä nähdään, että taistelu harmaata taloutta vastaan alkaa tuottaa tulosta. Yli puolet Rakennusteollisuus RT:n talonrakennusalan jäsenyrityksistä arvioi, että harmaa talous on vähentynyt viiden viime vuoden aikana. Viisi vuotta aiemmin vain viidennes yrityksistä katsoi että harmaa talous olisi vähentynyt.
Tiedot käyvät ilmi eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämästä harmaan talouden torjuntatoimenpiteiden arvioinnista. Tämän osana toteutettiin viime vuoden lopulla kysely Rakennusteollisuus RT:n jäsenille. Vertailukohtana ovat vuoden 2009 selvityksen tiedot.
Sama suuntaus näkyi arvioissa harmaan talouden haitoista kilpailulle. Vuonna 2009 Rakennusteollisuuden jäsenyrityksistä noin 37 prosenttia katsoi, että harmaan talouden kilpailua vääristävä vaikutus oli merkittävä tai erittäin merkittävä. Vuoden 2014 kyselyssä osuus oli pudonnut noin 20 prosenttiin.
”Kyselyn vastaukset osoittavat, että rakennusalan yritykset ovat vahvasti sitoutuneet harmaan talouden torjuntatyöhön ja kokevat, että myös tuloksia on saatu aikaiseksi”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari sanoo.
Tapio Karin mukaan tarkastusvaliokunnan teettämästä selvityksestä ilmenee, miten rakennusala on viime vuosina ollut harmaan talouden torjunnan etulinjassa. Alalle on säädetty merkittäviä lakiuudistuksia ja kehitetty torjuntaa tehostavia työkaluja.
Lainsäädännön muutoksista keskeisiä ovat tilaajavastuulain rakennusalaa koskevat kiristykset, pakolliset henkilökortit, käännetty arvonlisävero, veronumero ja tuoreimpana ilmoitusvelvollisuus ja työmaiden henkilöluettelot.
”Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on tilaajavastuulain muutos, joka rakennusalan kannalta merkitsee takapakkia harmaan talouden torjunnassa ja olemme tältä osin vastustaneet muutosta”, Tapio Kari toteaa.
Rakennusalan omista työkaluista torjunnan tehostamiseen Tapio Kari mainitsee esimerkkeinä Suomen Tilaajavastuu Oy:n kehittämän Luotettava kumppani -palvelun, Veronumero.fi -palvelun ja rakennusalalla standardiksi kehittyneen Valtti -kortin. Ne helpottavat hallinnollista taakkaa, jonka läpiviedyt lakien ja toimintatapojen muutokset ovat synnyttäneet alan yrityksille.
”Nyt olisi tärkeätä vakiinnuttaa hyvät käytännöt ja varmistua että ne tuottavat tavoiteltuja hyötyjä, kuten verotulojen kasvua ja kilpailun tervehtymistä. Esitämme tehtäväksi parin vuoden kuluttua perusteellista selvitystä harmaan talouden torjuntatoimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta rakennusalalla. Uusia lainsäädäntötoimia ei rakennusalalle tule nyt tehdä, vaan on keskityttävä varmistamaan verottajan ja muiden viranomaisten toiminnan tehokkuus sekä keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto”, Tapio Kari summaa.
Täysin uudistettu Isännöinnin käsikirja tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan isännöitsijän työn eri osa-alueista. Kirjan taloutta käsittelevästä osuudesta vastaa Suomen Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kiinteistömedia Oy
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Isännöintiliitto julkisti maaliskuussa lakkautetun ISA-järjestelmän tilalle uuden isännöinnin sertifiointijärjestelmän, Arvin. Isännöintiyritysten vanhat ISA-todistukset pysyvät edelleen voimassa, mutta uudet auktorisoinnit tehdään Arvi-järjestelmällä.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään