Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli syyskuun lopulla noin 517 000 neliömetriä tyhjää toimitilaa, mikä on yli 42 000 neliötä enemmän kuin edellisen kvartaalin lopussa, kertoo tuore selvitys.
Kiinteistöalan asiantuntijayritysten tutkimusfoorumin Helsinki Research Forumin arvion mukaan keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 12,3 prosenttia. Vajaakäyttöaste nousi prosenttiyksikön edelliseen kvartaalin loppuun verrattuna.
Merkittävin muutos vajaakäytössä tapahtui Vallilassa, jossa toimitilojen käyttöönottoaste laski. Alueella on vapautunut käytöstä useita suuria tiloja. Vallilan vajaakäyttöaste oli 17,7 prosenttia, jossa on nousua 5,6 prosenttiyksikköä.
Positiivisin vire vuokraustoiminnassa oli Ruoholahdessa, jossa nettokäyttöönotto oli noin 3 000 neliömetriä ja vajaakäyttöaste laski lähes prosenttiyksikön. Muita merkittäviä vajaakäyttöasteen laskuja nähtiin Kalasatamassa ja Sörnäisissä.
Tarkastelun piirissä oleva tilakanta kasvoi yli 17 000 neliömetriä yhteensä kolmen peruskorjaushankkeen valmistumisen myötä. Kaksi kohteista sijaitsee Helsingin keskustan alueella ja yksi Vallilassa.
Pääkaupunkiseudun toimistotilakanta syyskuun lopussa oli noin 4,2 miljoonaa neliömetriä.
Toimistoalueiden vajaakäyttöaste kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä. Lähde: Helsinki Research Forum
Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli joulukuun lopussa 662 000 neliömetriä tyhjää toimistotilaa. Vajaakäyttöaste nousi 0,3 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä. Vajaakäyttö väheni Pasilan ja Pitäjänmäen alueella ja lisääntyi Sörnäisissä ja Otaniemessä.
Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottivat viime vuonna sekajätettä 125,6 kiloa henkeä kohti. Määrää voisi HSY:n mukaan helposti vähentää, sillä yli 70 prosenttia sekajätteestä on kierrätyskelpoista materiaalia. Biojätteen osuus sekajätteestä on keskimäärin 33,1 prosenttia eli noin 42 kiloa asukasta kohden vuodessa.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Esimerkiksi suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee. Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista
Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään