Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat laittoivat rakenteille viime vuonna lähes viidenneksen enemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen aloituksia toteutui yhteensä reilut 12 500 RT:n tuoreimman asuntotuotantokyselyn mukaan. Määrä oli suurin tähänastisen kyselyhistorian eli 2000-luvun aikana.
”Asuntorakentamisen piristyminen on ollut nopeaa, ja se on vetänyt koko Suomen taloutta ylöspäin.Tällä hetkellä kysynnän puute ei enää merkittävästi rajoita tuotantoa, ja myynnissä oleva valmiiden asuntojen varasto on pysynyt matalalla tasolla. Nyt rajoittavia tekijöitä ovat tonttikustannukset sekä pula tonteista ja työvoimasta, etenkin kokeneista työnjohtajista”, summaa kyselyn tuloksia Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.
Kasvun takana on muun muassa kevyt rahapolitiikka, joka on ruokkinut sijoittajien intoa asuntoinvestointeihin. Pakarisen mukaan voidaan arvioida, että jopa runsas kolmannes kerrostalojen uudistuotannosta on päätynyt sijoittajille. Sijoittajat paitsi rakennuttavat kokonaisia kerrostaloja myös hankkivat asuntoja rakennusyhtiöiden omasta tarjonnasta.
Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan sijoittajien kysynnän ennakoidaan hiljenevän hieman tänä vuonna. Sen sijaan kotitalouksien kysyntä on vahvistumassa, ja asuntoaloitusten odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudun osuus aloituksista on lähes puolet.
Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Toukokuun Kiinteistölehti kertoo, kuinka lappilaisen taloyhtiön puheenjohtaja käänsi velkaisen yhtiön talouden suunnan ja kuinka keskisuomalainen taloyhtiö selvisi kesämyrskyn aiheuttamista laajoista kosteusvaurioista. Lisäksi kerromme turkulaisyhtiöstä, jossa löydettiin ratkaisu maalämpöpumppujen aiheuttamiin meluhaittoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään