Julkisessa keskustelussa ehdotettu vuokrasääntelyn palauttaminen olisi tuhoisaa, korostaa Kiinteistöliiton puheenjohtaja, rahoitusneuvos Matti Inha. Tehokkaampaa olisi kohdistaa ARA-vuokra-asunnot asumistuen saajille. Inha puhui Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 9.2.2017.
Kuluneen talven aikana julkisuudessa on käyty keskustelua vuokrasäännöstelyn palauttamisesta asuntomarkkinoille. Kiinteistöliiton puheenjohtaja, rahoitusneuvos Matti Inha tyrmää ehdotukset.
”Vuokrasäännöstelyn ja –sääntelyn historia kertoo karua kieltä niiden haitallisista vaikutuksista vuokra-asuntojen tarjontaan, uustuotantoon, kunnossapitoon ja korjaamiseen. Sääntelyn tie olisi vuokra-asumisen tuhon tie. Siitä kärsisivät sekä vuokralaiset, kun vuokra-asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi, että vuokra-asuntoa haluavat, kun vuokra-asuntojen tarjonta supistuisi merkittävästi”, rahoitusneuvos Matti Inha korosti puheenvuorossaan Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä 9.2.2017.
Vuokrasääntely purettiin Suomessa vuonna 1995. Tätä seuranneiden kymmenen vuoden aikana markkinoille tuli lähes 100 000 uutta vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, ja tarjonnan kasvu on jatkunut.
”Nykyinen huoneenvuokralainsäädäntö on tehnyt vuokra-asuntosijoittamisesta kilpailukykyisen ja kiinnostavan vaihtoehdon perinteisille osake- ja korkosijoituksille. Yksityisten pääomien kanavoituminen vuokra-asuntosijoituksiin on sekä lisännyt asuntojen tarjontaa että lisännyt kansantaloutemme kasvua vauhdittavia rakennusinvestointeja”, Inha korosti.
Viime vuonna aloitettiin 37 000 uuden asunnon rakentaminen, mikä on suurin määrä 25 vuoteen. Aloitetuista asunnoista valtaosa eli 29 000 asuntoa rakennetaan yksityisiksi omistus- ja vuokra-asunnoiksi.
Vuokrasääntelyä on esitetty keinoksi hillitä valtion kasvavia asumistukimenoja, jotka johtuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta. Inhan mukaan asumistukimenoja voidaan alentaa parantamalla asumistukeen oikeutettujen ruokakuntien mahdollisuutta tulla valituiksi vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja edullisempiin ARA-asuntoihin.
”Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa oleva kirjaus ”Valtion tukema asuntotuotanto ARA-asuntojen asukasvalintaa muutetaan toimeentulotuki- ja asumistukisasiakkaita suosivaksi” olisi tehokas keino vähentää asumistukimenoja. Tämä voitaisiin toteuttaa siten, että kunta tai muu omistaja sijoittaa ARA-asuntojen asukasvalinnassa vähintään puoleen jaettavista asunnoista asumistukea saavan tai siihen oikeuttavan ruokakunnan. Tukieurojen säästöjen lisäksi tällainen muutos pienentäisi kannustinongelmaa ja parantaisi työvoiman liikkuvuutta erityisesti matalapalkka-aloilla”, Inha korosti puheessaan.
Asumistuen saajista alle puolet asuu ARA-asunnoissa. Koko maan ARA-asuntokannasta vain joka neljännessä asunnossa asuu asumistukea saava ruokakunta.
Keskustelua vuokrasääntelystä käydään myös muissa Euroopan unionin maissa.
”Euroopan unioni on yksi suurista kiinteistöalan pelaajista kiinteistönomistajien näkökulmasta. Kiinteistönomistajien tavoitteena on, ettei Euroopan unionin talouspolitiikalla tiukennettaisi vuokrasääntelyä”, sanoi puheenvuorossaan Euroopan kiinteistöfederaation toimitusjohtaja Michael MacBrien.
Kiinteistöliiton 110-vuotisseminaarissa kuultiin lisäksi Euroopan investointipankin varapääjohtajan Jan Vapaavuoren näkemyksiä omistamisen tulevaisuudesta sekä Kreab Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungnerin visioita taloyhtiöiden digiloikasta.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Vuokrasuhteen aikana asunto on vuokralaisen hallinnassa, eikä vuokranantaja voi vierailla asunnossa ilman vuokralaisen suostumusta. Tietyissä tilanteissa vuokranantajalla on kuitenkin oikeus käydä vuokratussa huoneistossa, muistuttaa Suomen Vuokranantajat.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Viime vuonna opiskelija-asuntojen käyttöaste ylsi 97 prosenttiin. Asuntojen kysyntää lisäävät opiskelijoiden määrän kasvu sekä toimeentulon muutokset. Käyttöasteet ovat korkeimmillaan syksyisin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään