Kurtturuusun kasvatus on kielletty 1. kesäkuuta alkaen. ELY-keskus kannustaa yhteistyöhön vieraslajin torjunnassa.
Alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva kurtturuusu on haitallinen vieraslaji. Kasvatuskiellon voimaantulon jälkeen sitä ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä maahantuoda, myydä tai ostaa. Kasvatuskielto koskee kaikkia maanomistajia ja toimijoita. Kiellon noudattamista valvovat ELY-keskukset.
Jos kurtturuusua kuitenkin kesäkuun alun jälkeen vielä kasvaa taloyhtiön pihalla, ELY-keskus ei ole sakottamassa taloyhtiötä.
– Toki laki on yksiselitteinen: jokaisen maanomistajan tulee omistamaltaan maalta torjua vieraslajeja. Lain voimaan astuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että heti rangaistaisiin kurtturuusuista. Lähdetään siitä, että kaikki yhdessä alkaisivat torjua vieraslajeja, sanoo vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta.
Jos kyse on tahallisesta kasvatuksesta, ELY antaa määräyksen tuhota kasvit ja sen jälkeen tarvittaessa sakot.
Kurtturuusun hävitys vaatii pitkäjänteisyyttä: tavoite on saada askel askeleelta kasvi pois Suomesta.
– Vain yhdessä voimme onnistua tässä. ELY-keskuksen mottokin on ”yhdessä me teemme sen”, kannustaa Leinonen.
Kurtturuusua voi torjua esimerkiksi näivettämällä, eli leikkaamalla kasvia säännöllisesti maanrajasta niin, ettei se ehdi muodostaa siementä. Näin tekemällä kurtturuusu näivettyy vuosien saatossa. Oman taloyhtiön lisäksi kurtturuusua voi torjua myös muualla maanomistajan luvalla.
Ohjeita kurtturuusun tunnistamiseen ja torjuntaan on saatavissa vieraslajit.fi-sivustolta.
Kurtturuusussa on punaiset tai valkoiset kukat, joissa on viisi terälehteä, ja nauriin muotoiset marjat. Kasvi lisääntyy marjojensa avulla. Siksi marjat on syytä kerätä syksyisin esimerkiksi suljettavaan muoviastiaan ja toimittaa palaviin jätteisiin. Kurtturuusu leviää todella tehokkaasti ympäristöön eikä pysy puutarhassa kurissa, vaikka sitä leikkaisi. Se viihtyy erityisesti hiekkarannoilla, joissa se syrjäyttää muut kasvit nopeasti.
Elli Kummala
Kirjoittaja on Kiinteistölehden verkkotuottaja.
Tupakoinnin kieltäminen koetaan taloyhtiöissä vaikeaksi ja kalliiksi. Kiinteistöliiton mielestä nykyinen pirstaleinen lainsäädäntömalli suojaa tupakoivaa osakasta enemmän kuin savuhaitasta kärsiviä naapureita.
Moni kerrostalossa asuva kärsii tupakansavun kulkeutumisesta asuntoon tai parvekkeelle. Uudet taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti savuttomia, mutta vanhoissa taloyhtiöissä tie savuttomaksi on mutkikas. Sen sijaan viranomaisen määräämä tupakointikielto, esimerkiksi parvekkeilla, on monille taloyhtiöille saavutettavampi vaihtoehto.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään