Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta.
Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Keskimäärin asumiseen menee Suomessa 4874 €. Eniten asuminen kallistui Vaasassa ja vähiten Sipoossa. Sähkön ohella muutkin asumismenot jatkavat nousuaan: jätemaksuissa korotusta oli 4,9 %, vesimaksuissa 2 % ja rakennuksen kiinteistöverossa 4,8 % viime vuodesta.
Jätemaksuihin tehtiin monessa kunnassa paljon keskimääräistä suurempia korotuksia, sillä yhdessätoista kunnassa jätemaksuja nostettiin yli 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna, eniten Heinolassa 33,5 %, Asikkalassa 31,4 %, Nurmijärvellä 24,6 % ja Tuusulassa 23,8 %. Sen sijaan Lahdessa ja Hollolassa jätemaksut laskivat yli 15 %. Vesimaksut puolestaan kallistuivat eniten Pieksämäellä, Lahdessa ja Järvenpäässä.
Ostosähkön raju hinnannousu repii ison railon kustannuksiin. Tutkimusaineistossa ostosähkön hintana käytettiin kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa.
Kun ostosähkön vaikutus puretaan pois tuloksista, on Kempele edelleen asumiskustannuksiltaan edullisin kunta asua. Eroa kalleimpaan Parikkalaan on 1435 euroa. Ilman ostosähköä Kempeleessä kustannukset ovat 2215 euroa ja Parikkalassa 3650 euroa. Kempele on edullisin kunta Omakotiliiton vertailussa nyt neljättä kertaa.
Mikä on asumiskustannusten edullisuuden takana, kunnanjohtaja Tuomas Lohi?
− Suurin ero tulee Kempeleen alhaisista vesimaksuista. Viime vuosina nopeasti kasvaneen Kempeleen väestö asuu tiiviisti kaava-alueella, ja alue sijaitsee hyvän pohjavesivarannon päällä. Infraa on pystytty rakentamaan tehokkaasti ja siitä huolehditaan hyvin. Vesiyhtiö on velaton ja veden hinta on Suomen edullisin, Lohi kertoo.
Omakotiliitto on selvittänyt asumiskuluja kunnittain kuuden vuoden ajan. Selvityksessä vertaillaan sadan kunnan sähkö-, vesi – ja jätemaksuja sekä kiinteistöveroa. Esimerkkinä on käytetty 120 neliön omakotitaloa.
− Asumiskustannukset ovat kuntalaisen suurin menoerä. Asumiskustannusten nousu vuodesta toiseen kurittaa asukkaita ja tähän on saatava muutos. Toiset kunnat ovat tehneet asioita oikeinkin, kuten Kempeleen esimerkki osoittaa. Kuntapäättäjien tulisi ottaa asia vakavasti ja pyrkiä määrätietoisesti asumiskustannusten alentamiseen, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään