Taloyhtiö As Oy Espoon Tuulenvireessä nautitaan lähes 20 prosenttia paremmasta energiatehokkuudesta Wattisen ensimmäisen käyttövuoden jälkeen – ja jännitetään, kuinka paljon säästöjä onnistutaan tänä vuonna tekemään talven 2022 kulutuspiikkien aikana.
Älylämmitysjärjestelmän käynnistys Wattisen kanssa ylitti vuonna 2005 valmistuneen espoolaistaloyhtiön odotukset. Taloyhtiön hallituksen tekemässä kartoituksessa arvioitiin investoinnin olevan kannattava, mikäli se onnistuisi tuomaan lämmityskustannuksiin vähintään 10 prosentin säästöt. Mittausjakson jälkeen kävi ilmi, että järjestelmällä saavutettiin säästöjä jopa 18,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
“Teimme laskelmia saavutettavista säästöistä ja tulimme siihen tulokseen, että pääsisimme lähtö- ja kuukausikustannuksien osalta omillemme noin 3–4 vuodessa. Tämä laskettiin 10 prosentin säästöjen mukaan, joten suuremmalla säästöllä voimme päästä tavoitteeseen vieläkin nopeammin. Wattisen valintaan vaikutti myös ominaisuus, jota muista vastaavista järjestelmistä ei löytynyt. Huoneiston lämpötilan pystyy pudottamaan käytännössä yhdellä napin painalluksella huoneiston jäädessä pidemmäksi aikaa tyhjäksi”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jari Snellman.
Kaukolämmön tehomaksu aleni kulutuspiikkien kääntyessä laskuun
Wattisen älyjärjestelmän asennus liittyi taloyhtiön noin vuosi sitten käyttöön ottamaan strategiaan, jonka tarkoituksena on alentaa kaukolämmön kokonaiskustannuksia sekä parantaa energia- ja resurssitehokkuutta. Valtaosa Wattisen järjestelmän tuomista säästöistä syntyykin lämmityksen jatkuvasta mittauksesta ja optimoinnista, mutta kaukolämmön kohdalla jopa 25 prosenttia kustannuksista voi muodostua niin sanotusta tehomaksusta, joka perustuu kiinteistön maksimilämmitystehoon eli kulutuspiikkiin juoksevalla kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Energiayhtiö laski omatoimisesti As Oy Tuulenvireen tehomaksua kulutuksen laskettua.
“Kovilla pakkasilla energiankulutus on kaikkein suurinta, jolloin kulutuspiikkejä usein mitataan, ja järjestelmän avulla onnistuimme tätä tiputtamaan”, Snellman kertoo.
Entistä enemmän kustannussäästöjä tulevaisuudessa
Wattisen sovelluksen on vuoden aikana ottanut käyttöönsä 63 prosenttia taloyhtiön huoneistoista. Mahdollisuutta lämpötilojen huoneistokohtaiseen säätämiseen ajastamalla matalamman lämpötilan esimerkiksi yö- ja poissaoloaikoihin on hyödyntänyt 42 prosenttia asukkaista. Snellman arvioi, että taloyhtiö pystyy pienentämään sekä käyttökustannuksia että tehomaksua entisestään, kun tulevaisuudessa yhä suurempi osa asukkaista ottaa järjestelmän aktiivisesti käyttöönsä.
Lämpötilaa voidaan myös säädellä siten, ettei asumismukavuus kärsi. Wattisen järjestelmä tasoittaa kulutuspiikkejä ajoittamalla tilojen lämmittämisen ja käyttöveden lämmittämisen hetkiä eri aikoihin. As Oy Espoon Tuulenvireessä ajoittamisen vaikutus asumismukavuuteen on ollut käytännössä olematon, kun lämpötilojen on todettu rytmittämisen takia putoavan vain 0,25 astetta. Sitä ei asukas ehdi havaita ennen lämpötilan palautumista normaalille tasolle.
”Järjestelmä seuraa lämmön lisäksi myös vedenkulutuksen huippuja, jolloin palvelusta saa parhaan tehon irti. Kun ennustettu kulutuspiikki on tuloillaan, pitäisi järjestelmän lämmitystä säätää siten, ettei huoneistojen lämmityksen ja vedenkulutuksen kulutuspiikit osu samaan kohtaan. Huomattavaa on, ettei tätä käytäntöä ollut vielä vuosi sitten, kun vältimme tehomaksun nousun. Jatkossa meillä on potentiaalia tehdä lisäsäästöjä tämän avulla”, Snellman pohtii.
Kustannussäästöjä asumismukavuutta uhraamatta
Snellmanin mukaan asumismukavuus on taloyhtiössä kaikki kaikessa, eikä lämmityskustannuksia haluta tehdä keinoilla millä hyvänsä. Hänen mukaansa ensimmäinen käyttövuosi onkin ollut osittain järjestelmän yhteensovittamista asumismukavuuden ja lämmityssäästöjen välillä. Balanssin löytämisen lähtökohtana on ollut aktiivinen vuorovaikutus Wattisen ja taloyhtiön kanssa.
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Sen osuus asuinrakennusten lämmityksestä on vajaat puolet, ja kerrostaloista lähes 90 prosenttia on kaukolämmitteisiä. Kaukolämmön hinta vaihtelee suuresti: paikkakuntien välinen ero voi olla jopa kaksinkertainen.
Veden hinnan ripeä kallistuminen jatkuu tänä vuonna, käy ilmi tuoreesta kuntakohtaisten kiinteistökustannusten vertailusta. Sen sijaan kaukolämmön hinnannousu on hidastunut. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia.
Kerrostalojen hoitovastikkeet nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia ja rivitalojen 2,8 prosenttia, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Kerrostaloyhtiöissä vastikkeiden nousu on hidastunut selvästi rivitaloja enemmän. Taloyhtiöiden maksukyky on parantunut.
As Oy Viitasaaren Torinkulma maksoi kymmenen vuoden ajan myös naapurikiinteistön kaukolämpölaskun. Asian selvittäminen oli monen mutkan takana. Lopulta sopuun kaukolämpöyhtiön kanssa päästiin, mutta yhtiölle koitui iso taloudellinen tappio.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään