Tieto kuntien rakennetusta ympäristöstä ja suunnitelmista löytyy muutaman vuoden päästä yhteisestä tietopalvelusta. Tiedot tulevat siihen reaaliaikaisesti suoraan kuntien perusjärjestelmistä.
Suomen kuntasäätiö päätti tukea Kuntatietopalvelun käyttöönottoa.
– Tekninen infrastruktuuri ja sen tietovarannot ovat kuntien keskeistä omaisuutta. Digitaaliset teknologiat tehostavat resurssien käyttöä ja vähentävät ympäristön kuormitusta. Perusjärjestelmiin tukeutuva palvelu vähentää erillistä raportointia kunnissa, helpottaa yhteistyökumppanien asiointia kunnan kanssa sekä parantaa kuntalaisten arjen sujuvuutta, uskoo Kuntaliiton ja Kuntasäätiön toimitusjohtaja Jari Koskinen.
Kuntien kaupunkimallit sekä niihin liitetyt prosessit ja tietopalvelut ovat jo lähivuosina keskeinen palvelujen järjestämisen ja toiminnan ympäristö kunnissa. Kaupunkimalleihin sisällytetään kuntainfran ja rakennusten yksityiskohtaisia tietoja.
Kuntatietopalvelu perustuu jo aiemmissa yhteishankkeissa kehitettyjen palvelurajapintojen käyttöön. Prosessien verkosto tuottaa jatkuvasti ajantasaista tietoa tuottajien ja tarvitsijoiden välillä. Kuntatietopalvelu välittää kaupunkimallien sisältämää tietoa sitä mukaa kuin kuntien järjestelmät sitä alkavat julkaista palveluun.
– Kuntien on nyt tärkeätä avata ajantasaisten osoite- ja rakennustietojen, asemakaavojen sekä yleiskaavojen rajapinnat kuntien prosesseista Kuntatietopalveluun. Oleellista on varmistaa tietojen ylläpitoprosessit kunnissa, jotta palvelu on jatkuvasti ajan tasalla, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen.
– Tavoitteena on minimoida kunnissa tehtävä käsityö kuntien omissa palveluissa sekä tiedonvälityksessä kunnista EU:n, valtionhallinnon ja yritysten tarpeisiin. Kuntatietopalvelua hyödyntäen järjestetään kuntien yhteinen Inspire-direktiivin edellyttämä tietopalvelu.
Hanke perustuu ns. KuntaGML ja KRYSP (Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut) -hankkeissa kehitettyjen tietopalvelurajapintojen avaamiseen, ylläpitoon ja laajentamiseen kuntien ja asiakkaiden tarpeiden mukaan.
Tavoitteena on saada kaikki kunnat yhteiseen Kuntatietopalveluun vuoteen 2020 mennessä.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Salolaisessa taloyhtiössä toteutettiin esteettömyyttä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä parantava pilottihanke. Tavoitteena oli saada yksinäiset ihmiset pois koloistaan ja vähällä käytöllä olevat tilat yhteiseen käyttöön.
Ryhmärakentaminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle grynderirakentamiselle. Turussa neljä pariskuntaa löi hynttyyt yhteen ja lähti toteuttamaan toimivaa, turvallista ja energiatehokasta rivitaloyhtiötä omien toiveiden mukaisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään