EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, mutta EU:n vasta vuonna 2050.
Merkittävä päästöjen vähentäminen tapahtuu asumisessa. Sen osuus yksilön hiilijalanjäljestä on jopa suurempi kuin ruokavalintojen.
Sitrassa kestävän arjen tiimin johtavana asiantuntijana työskentelevä Sari Laine neuvoo Meillä Kotona -lehdessä ekologiseen elämään.
– Riittää, kun yrittää tehdä parhaansa kussakin elämäntilanteessa. Asumisessa tilantarve usein kasvaa esimerkiksi lapsiperheessä sitä mukaa, kun lapset kasvavat. Isompaan asuntoon muuttavan ei tarvitse potea siitä huonoa omaatuntoa.
Poliittista päätöksentekoa tarvitaan isompien kokonaisuuksien hallintaan. Tavallinen kansalainen ei voi päättää, millä energianlähteellä kerrostalokodin lämmittävä kaukolämpö on saatu aikaiseksi.
Kodin tilojen lämmitys muodostaa keskivertosuomalaisen kohdalla niinkin suuren osan kuin noin puolet kaikista asumiseen liittyvistä päästöistä.
Jos on isompi asunto, eikä kaikkia tiloja käytetä, niitä ei tarvitse lämmittää täysillä, vaan pitää niin sanotusti seisomalämmöllä.
– Iso talo vie myös enemmän päästöjä tuottavia rakennusmateriaaleja ja rakennusvaiheessa siis enemmän energiaa, Laine muistuttaa.
Ei kenenkään tarvitse silti kärvistellä elämänlaatua heikentävässä minikopissa ilmastosyistä.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki jakautuu asumisen osalta lämmityksen, sähkön, käyttöveden ja talon rakennusaikaisiin päästöihin.
Asukkaan on kaikkein helpointa vaikuttaa sähkön tuottamiin päästöihin. Muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön osuus kodin energiankulutuksesta on suunnilleen kolmannes.
– Sähköllä on helppo vaikuttaa päästöihin, sillä sähkösopimuksen kohdalla voi itse kuluttajana päättää, mitä energianlähdettä suosii. Silti kannattaa myös elää sähköä säästäen, Laine muistuttaa.
– Jos on esimerkiksi uusimassa kodinkoneita, kannattaa tarkistaa niiden energialuokka, joka kertoo laitteen energiankulutuksesta.
Kotona voi yrittää välttää hukkalämpöä. Patterin eteen ei kannata asettaa sohvaa tai muutakaan isoa huonekalua. Näin patterin tuottama lämpö pääsee leviämään koko asuntoon, eikä pattereiden tarvitse hohkata niin kuumalla.
Vesi vaatii energiaa lämmitäkseen. Tätä energiaa emme huomaa aina säästää. Lämpimän veden kuluttama energia onkin yksi asumisen päästöjen isoista yllätyksistä.
Lämmin suihku kuluttaa minuutissa neljä kertaa enemmän energiaa kuin saunan kiuas, kertoo muiden muassa Sitran ja ympäristöministeriön ylläpitämä Hiilihelppi.fi. Kahden minuutin suihkuttelun energialla käyttää jääkaappia 40 tuntia.
– Kannattaa opetella käymään nopeammin suihkussa tai laittaa saippuan tai sampoon levityksen ajaksi vesi pois päältä.
Suihkuttelu ei aina näy omassa sähkölaskussa, sillä kerrostaloasukkaiden kuuma vesi lämmitetään useimmin kaukoverkossa. Vedenkulutus nostaa siis taloyhtiön lämmityskuluja.
Kelan maksamaan yleiseen asumistukeen tulee vuoden alusta alkaen muutoksia, jotka voivat pienentää tuen määrää tai lakkauttaa sen kokonaan. Vastaisuudessa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään