Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jatkoivat kasvuaan vuonna 2016. Eniten vuokrat kasvoivat pääkaupunkiseudulla. Helsingin ydinkeskustassa vuokrien nousu on kuittenkin hidastunut.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa vuoden 2016 aikana keskimäärin 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,5 prosenttia, muualla Suomessa 2,3 prosenttia.
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kasvoivat eniten Espoossa ja Vantaalla, noin 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä vuokrat kasvoivat noin 2 prosenttia, ja ydinkeskusta-alueella noin 1,5 prosenttia.
-Helsingissä ydinkeskusta-alueella vuokrien kasvu on hidastunut verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja koko maahan. Muualla Suomessa vuokrien kasvu on ollut viimeisen vuoden aikana suurinta Tampereella ja Jyväskylässä, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.
Kiinteistöalan asiantuntijaorganisaation KTI:n mukaan Suomen 820 000 vuokra-asunnoista 17 prosenttia on ammattimaisten sijoittajien omistamia vapaarahoitteisia asuntoja – valtaosa asunnoista on yksityisten sijoittajien omistamia tai erilaisia tuettuja vuokra-asuntoja.
Kim Särs on eri mieltä siitä, että asuntoihin viime aikoina kohdistunut ennätyssuuri sijoittajakysyntä olisi nostanut asuntojen hintoja ja vuokria.
–Asuntojen hinnat ja vuokrataso määräytyvät vapailla markkinoilla – yksittäiset sijoittajat eivät voi niitä määritellä. Sijoittajakysyntä on mahdollistanut uudisrakentamisen kasvun. Se on vaikuttanut siihen, että monet alueet, kuten pääkaupunkiseudulla Kivistö, Leinelä ja Suurpelto sekä Tampereella Lielahti, ovat kehittynee t nopeammin kuin ne olisivat kehittyneet ilman asuntorahastojen toteuttamia hankkeita. Asuntojen hinnat voisivat olla vielä korkeammalla, jos uudisrakentamista ei olisi saatu vauhtiin sijoittajien tuella, hän sanoo.
Puiden säilyttäminen on osa vastuullista rakentamista, sen suunnittelua ja kiinteistönhoitoa. Helteellä suuret puut varjostavat ja viilentävät pihaa, sateella puiden juuret imevät vettä ja hallitsevat hulevesiä. Puut sitovat ilmasta pienhiukkasia ja parantavat ilmanlaatua.
Taloyhtiössä ilmenevät terveyshaitat voivat velvoittaa taloyhtiön ryhtymään toimiin haitan poistamiseksi. Toisinaan toimenpidevelvoite voi kuitenkin herättää kysymyksiä, jos rakennus on toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti tai haitta olisi mahdollista poistaa puuttumalla asukkaiden toimintaan.
Tilaajille
Nopea nettiyhteys on entistä useamman suomalaisen saatavilla, sillä teleyritykset ovat viime vuosina investoineet ahkerasti kiinteään laajakaistaverkkoon. Tämä on tarkoittanut erityisesti valokuituyhteyksien rakentamista. Harvaan asutuilla alueilla nopea yhteys on kuitenkin edelleen vain haave.
Rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun, mutta asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi, selviää kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannekatsauksesta. Monissa kaupungeissa on ylitarjontaa asunnoista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään