Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat tammi-maaliskuussa koko maassa 0,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu liki pysähtyi 0,1 prosenttiin, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 1,4 prosenttia.
Kantakaupunkien kiinteistöjen ensimmäisten kerrosten ja sitä mukaa katumaiseman pitäminen elävinä vaatii uutta ajattelua, kirjoittaa David Grossman Fastighetstidningenin verkkolehdessä. Kuolleet rakennusten katutasot ovat usein merkki siitä, että jokin ei ole kohdallaan. Ne luovat autiutta ja turvattomuutta, ja tunteen siitä, että alueesta on tullut vähemmän houkutteleva.
Suomen Vuokranantajien yhteistyössä Vuokraovi.comin kanssa toteuttamassa vuokramarkkinakatsauksessa havaittiin vuokrien nousun hiipuneen kaikissa kaupungeissa. Vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa ja pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa. Koronan vaikutuksia vuokramarkkinoihin voidaan pitää kokonaisuutena maltillisina, mutta poikkeusolot näyttävät vaikeuttaneen kaksioiden vuokrausta.
Tilastokeskuksen tuoreiden vuokratilastojen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna koko maassa 1,2 prosentilla. Vuokrat nousivat suurissa kaupungeissa selkeästi keskisuuria ja pieniä kaupunkeja nopeammin. Poikkeuksen muodostavat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen linkittyvät Kerava, Järvenpää ja Porvoo.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuodessa eniten Keravalla (1,9%), Vantaalla (1,8%) ja Porvoossa (1,8%) vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Suurista kaupungeista vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuoteen 2015 verrattuna nousseet eniten Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Pienintä vuokrien nousu on ollut Seinäjoella, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jatkoivat kasvuaan vuonna 2016. Eniten vuokrat kasvoivat pääkaupunkiseudulla. Helsingin ydinkeskustassa vuokrien nousu on kuittenkin hidastunut.