Hiipivä korroosio rapauttaa betonijulkisivuja

Betoniteräskorroosiolla tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin neutralisoitumisreaktiota, joka etenee hiljalleen betonin pinnasta syvemmälle betoniin. Kosteusrasitus pahentaa riskiä. Betoni on huokoista ja voi imeä sisäänsä runsaasti vettä. Ruostuminen on mahdollista, kun korroosio etenee betonissa teräkseen asti.

Korroosion etenemisvauhti on pitkälti kiinni rakennuksen julkisivussa käytetyn betonin laadusta. Karbonatisoituneessa ja kastuneessa betonirakenteessa sisällä oleva betoniteräs alkaa ruostua. Reaktio voi edetä pari millimetriä tai jopa kymmenen milliä vuosikymmenessä. Pitkällä aikavälillä päällä oleva betonipeite alkaa teräksen ruostumisen seurauksena halkeilla, jolloin korjaustarve on jo selvästi havaittavissa.

– Karbonatisoitumisnopeus riippuu betonin ominaisuuksista. Alttiimpia ovat ennen 90-lukua rakennetut julkisivut, joskin poikkeamia löytyy myös uudemmista kohteista, Raksystemsin kuntotutkija Santtu Suvanen selvittää rakentaja.fi-sivustolla.

Tällainen vaurio on mahdollista korjata, mutta se edellyttää teräksen paljastamisen, puhdistamisen, ruostesuojauksen ja vauriokohdan laastipaikkauksen. Suvasen mukaan on tapauksia, joissa julkisivua ei enää kannata korjata vaan se joudutaan uusimaan kokonaan.

Teräksen jääminen liian lähelle pintaa on riski

Betoniterästen korroosion taustalla on usein se, että teräs on jäänyt rakennusvaiheessa liian lähelle betonin pintaa. Jos korjauksia ei tehdä, vauriot laajenevat vuosien mittaan ja liian pitkälle vaurioituneita rakenteita ei enää kannata korjata.

Rakentaja.fi kertoo, että betoniteräskorroosion kannalta erityisen riskialttiita rakenteita ovat alaspäin valetut betonipinnat kuten parvekelaattojen alapinnat sekä uritetut tai voimakkaasti harjatut pinnat. Riski on myös ohuissa ja runsaasti raudoitetuissa rakenteissa, kuten parvekekaiteissa, joiden rakennevahvuus oli aikoinaan alle 60 millimetriä.

Korroosiota aiheuttavat myös kloridit. Ennen 80-lukua klorideja käytettiin muun muassa elementtituotannossa kiihdyttimissä sekä pakkas- ja työmaavaluissa.

Pakkanen puree

Huokoisuus on yksi merkittävimmistä betonin materiaaliominaisuuksista, joka voi aiheuttaa ongelmia julkisivuissa. Haitalliset aineet pääsevät herkemmin tunkeutumaan huokoiseen materiaaliin. Pakkasrapautumisessa betonin huokoisverkostossa oleva vesi jäätyy ja aiheuttaa halkeamia betonissa.

Betonin vesisementtisuhde vaikuttaa oleellisesti rapautumista edistävään veden läpäisevyyteen. Sen olisi syytä olla mahdollisimman alhainen, kun tavoitellaan hyvää säilyvyyttä.

1980-luvun alusta lähtien ulkobetonirakenteilta on vaadittu pakkasenkestävyyttä parantavaa suojahuokostusta. Sen ajatuksena on, että huokosverkostossa oleva vesi pääsee jäätyessään laajenemaan hallitusti ilman, että betoni alkaa halkeilla.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.10.2025

Viemäriongelmille etsitään vastuunkantajia – vuotoja jopa alle 10-vuotiaissa valurautaviemäreissä

Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.

15.1.2026

Vapaarahoitteiset vuokrat laskivat viime vuoden lopulla

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko maassa viime vuoden loka-joulukuussa, kertoo Tilastokeskus. Eniten laskua oli kaksioissa. Suomen Vuokranantajien ekonomistin Eemeli Karlssonin mukaan kyseessä on laajempi ilmiö.

19.9.2025

Vähennä kosteutta kotonasi – näillä keinoilla onnistut

Syksyllä ulkoilman suhteellinen kosteus on korkealla, jolloin kosteus voi kasvaa nopeasti myös sisätiloissa. Pienetkin toimet kosteuden vähentämiseksi vaikuttavat paljon asumismukavuuteen, energiatehokkuuteen ja rakenteiden kestävyyteen.

3.4.2025

Osakas – käytä kyselyoikeuttasi yhtiökokouksessa

Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti