Vuonna 2020 lämmitysremontti aiottiin lähiaikoina teettää vain joka kymmenennessä omakotitalossa, viime ja tänä vuonna remontti oli lähiaikoina aikeissa jo joka neljännessä pientalossa.
Monessa omakotitalossa lämmitysremontti on ajankohtainen, sillä 40 prosentilla on käytössään alkuperäinen lämmitysjärjestelmä. Alle neljännes on uusinut koko lämmitysjärjestelmänsä 20 viime vuoden aikana ja vajaa 40 prosenttia puolestaan on korjannut alkuperäistä järjestelmää osittain.
Tulokset selviävät Uponorin ja Rakentaja.fi-sivuston helmikuussa toteuttamasta tutkimuksesta, johon osallistui 586 vastaajaa ympäri Suomea. Vastaajista yli 80 prosenttia asuu yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.
Energiansäästön merkitys on kasvanut selkeästi kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2019 energiansäästö oli remontin tärkein syy 40 prosentille vastaajista, nyt jo lähes 60 prosentille.
– Etenkin vanhassa omakotitalossa suurimman energiankulutuksen aiheuttaa lämmitys. Energiaa – ja rahaa – paljon vievän lämmitysjärjestelmän uusimisella on siis merkitystä. Energialuokan parantaminen nostaa samalla myös talon arvoa, konseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta huomauttaa.
Ensisijaisesti remontissa halutaan vaihtaa tai korjata lämmönlähde. Tämä oli suunnitelmissa 43 prosentilla vastaajista.
– Valtion myöntämät avustukset ovat varmasti vauhdittaneet suunnitelmia vaihtaa etenkin öljylämmitys energiatehokkaampaan lämmitysmuotoon.
Kallista hintaa pidetään edelleen suurimpana esteenä remontin teettämiselle. Entistä harvempi oli kuitenkin sitä mieltä, että vanha järjestelmä on niin hyvä, ettei remonttia kannattaisi tehdä.
Vain yksi sadasta uskoi, että remontti haittaisi liikaa asumista. Myöskään uusien järjestelmien toimivuus ei epäilyttänyt kuin neljää prosenttia vastaajista.
Kiinnostus ammattilaisen tekemään maksulliseen lämmitysjärjestelmän vuosihuoltoon, esimerkiksi lattialämmityksen säätöön, on noussut jo muutaman vuoden ajan. Kun aiemmin vain 13 prosenttia ilmoitti olevansa vuosihuollosta kiinnostunut, nyt kiinnostuneiden määrä oli noussut jo miltei neljännekseen.
– Vuosihuollon hinta-arviota nostettiin nyt 100 eurosta 200 euroon, mutta tämä ei vähentänyt kiinnostusta, Klemetti sanoo.
Asunto-osakeyhtiössä taloyhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet ja perusjärjestelmät. Siksi asukkaan ilmoittaessa mahdollisesta sisäilmaongelmasta yhtiön on käytännössä aina reagoitava. Asian selvittäminen kannattaa aloittaa tarkastuskäynnillä asunnossa.
Tilaajille
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Suomen Vuokranantajien tuoreen barometrin mukaan hoitokulujen nousu on edelleen merkittävä riski asuntosijoittamisen kannalta. Vuokraustoiminta ja vuokralaisen löytäminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vaikeaa, mutta nyt tilanne on helpottunut.
Hiekoitushiekan poistaminen kaduilta paljastaa, tuliko taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet vaihdettua loppusyksystä. Kun suodatin on tukossa, katupöly tunkeutuu huoneistoon, ilmanvaihto ei toimi kunnolla ja energiaa menee hukkaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään