Jätehuollon osuus taloyhtiöiden kustannuksista Etelä-Suomen alueella on tilastokeskuksen mukaan kerrostaloissa 0,18 €/m2 ja vastaavasti rivitaloissa 0,16 €/m2. Puhutaan siis varsin pienestä kulukokonaisuudesta verrattuna korjauksiin tai lämmitykseen. Jätehuolto on kuitenkin ajankohtainen aihe ja erityisesti kuntakohtaisilla päätöksillä ja kiinteistönomistajan omilla ratkaisuilla voi olla suuria merkitystä kustannusrakenteisiin. Tampereella uusi jätteenpolttolaitos vähensi kuluja 20 %. Turun seudulla poltettavan jätteen käsittelymaksu on yli 100 % kalliimpi mitä Tampereella.
Jätehuollon kustannukset koostuvat sekajäte-, biojäte- ja paperinkeräysjakeista sekä mahdollisista eko tai perus- ym. vastaavista maksuista. Kustannuksiin ja palvelukokonaisuuteen vaikuttavat kuntakohtaiset lajittelumääräykset ja taksarakenne.
Eko- tai perusmaksua kerättiin vuonna 2015 Indeksitalon 50 kunnasta 21:ssä. Näistä kymmenessä oli käytössä kunnan ja kymmenessä kiinteistön haltijan malli ja yhdessä sekamalli. Kunnissa, joissa perusmaksua peritään, sen osuus jätehuollon kokonaiskustannuksista oli keskimäärin 20 %. Perusmaksulla voidaan kattaa kustannuksia jotka syntyvät jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta tai muista vastaavista hallinnollisista tehtävistä, sekä sillä voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Jätelain mukaan jätemaksujen on kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen.
Perusmaksun perusteita voivat olla kiinteistöllä asuvien henkilöiden lukumäärä tai kiinteistön käyttötarkoitus taikka muu vastaava peruste. Perusmaksu voidaan määrätä kiinteistö- tai talouskohtaisena. Lain tulkinta on ongelmallinen asukkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kaakkois-Suomen alueen kunnassa perusmaksu perittiin aikaisemmin suoraan kuluttajilta talouskohtaisena. Maksu ei kiertänyt taloyhtiön kautta. Hallinnollisesti menettely ei tunnu kovin tehokkaalta, jos jokaiseen talouteen lähetetään muutaman kympin lasku. Käsittely ja seuranta vievät ison osan tuotosta.
Alueella päätettiinkin siirtyä kiinteistökohtaiseen laskutukseen. Tässä kohdassa maksun kohtaanto kuitenkin muuttuu. Taloyhtiö ei voi periä asukkailtaan maksuja muulla tavalla kuin vastikeperusteisesti. Iso asunto maksaa suhteessa enemmän, mitä pienempi asunto. Tätä asiaa valmistelijat eivät joko ymmärrä tai tahdo ymmärtää.
Miten jätehuollon kustannuksiin voi sitten vaikuttaa? Vähentämällä jätteen määrää, kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmän alueella huolehtimalla säännöllisestä kilpailutuksesta ja optimoimalla tyhjennysvälejä. Erityisesti lähiöissä aluehuoltoyhtiöt ovat tehneet paljon työtä juuri kilpailutusten ja tyhjennysvälien optimoinnin osalta. Omilla lajittelupisteillä voi olla myös merkitystä. Isompien taloyhtiöiden kannattaa harkita pakkausmuovin erilliskeräystä. Sen myötä poltettavan jätteen määrä vähenee ja käsittelymaksuissa saadaan säästöä. Pakkausmuovi kuuluu tuottajavastuun alaiseen jätteeseen, eikä siitä peritä käsittelymaksua.
Sipilän hallitusohjelman mukaan jätelakia tullaan muuttamaan siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden. Ympäristöministeriö on elokuussa asettanut työryhmän tätä muutosta valmistelemaan. Jätelain muutoksia pitää tarkastella maltillisesti. Tuntuu kovin erikoiselta, että kunnat pyrkivät samaan aikaan haalimaan vastuun jätteenkuljetusten kilpailuttamisesta itselleen. Onko sopimusvapauden rajoittaminen ylipäätään tarpeellista?
Kiinteistön haltija tietää parhaiten oman palvelutarpeensa ja haluaa sopimuskumppanin. Taloyhtiön on kuitenkin tarkasti pidettävä huolta siitä, että kulloinkin voimassa oleva hinta on kilpailukykyinen. Tämä koskee muitakin taloyhtiön palvelusopimuksia.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi hakea aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yleensä syynä on epäily yhtiön varojen väärinkäytöstä tai hallituksen tai joidenkin osakkaiden saamasta rahanarvoisesta hyödystä.
Tilaajille
Suomen Vuokranantajien tuoreen barometrin mukaan hoitokulujen nousu on edelleen merkittävä riski asuntosijoittamisen kannalta. Vuokraustoiminta ja vuokralaisen löytäminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vaikeaa, mutta nyt tilanne on helpottunut.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään