Valtioneuvosto on asettanut tulorajat valtion tukemiin vuokra- ja osaomistusasuntoihin pääkaupunkiseudulla. Tulorajat koskevat uusia asukkaita ja niitä asukasvalinnan päätöksiä, jotka tehdään 1.1.2017 lukien. Lisäksi jatkossa myös asuntoa vaihdettaessa tarkistetaan, jäävätkö hakijan tulot nyt asetettujen tulorajojen alle. Asukkaan asema talon perusparannus- ja purkutilanteissa on turvattu, sillä tulot ja varallisuus tarkistetaan vain silloin, kun asunnonvaihto tapahtuu asukkaan omasta tahdosta.
Tulorajat mahdollistavat asunnonsaannin pienituloiselle työssäkäyvälle. Tuloja laskettaessa otetaan huomioon ruokakunnan koko ja siihen kuuluvien lasten määrä. Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja.
Esimerkkejä kuukausittaisista tulorajoista erilaisissa ruokakunnissa
(euromääräiset tulot ennen veroja)
| 1 aikuinen | 2 aikuista | 1 aikuinen ja 1 lapsi | 2 aikuista ja 1 lapsi | 2 aikuista ja 2 lasta | 2 aikuista ja 3 lasta |
| 3 000 | 5 100 | 3 650 | 5 750 | 6 350 | 6 950 |
Tulorajojen ohella asukasvalintaan vaikuttavat myös jatkossa tasavertaisesti asunnon tarve ja hakijan varallisuus. Asukkaaksi valitaan yhä se, jolla on pienimmät tulot, vähiten varallisuutta ja suurin asunnontarve. Tulorajat koskevat vain pääkaupunkiseutua.
Valtioneuvoston antaman asetusmuutoksen tavoitteena on, että valtion tukemat vuokra-asunnot ohjautuisivat kireillä asuntomarkkina-alueilla niitä eniten tarvitseville. Tarkoituksena on myös parantaa pienituloisten mahdollisuuksia asua ja työllistyä pääkaupunkiseudulla. Asetusmuutos perustuu Juha Sipilän hallitusohjelmaan.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Häätö saadaan valtion tukemista vuokra-asunnoista suhteessa useammin kuin vapaiden markkinoiden vuokra-asunnoista. Häädetyistä valtaosa on matalasti koulutettuja miehiä.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat varautuneet sään ääri-ilmiöihin vain osittain. Esimerkiksi suunnitelmien ajantasaisuus vaihtelee. Sään ääri-ilmiöiden riskit ovat paikallisia, joten varautumisenkin tulee olla paikallista.
Tällä hetkellä taloyhtiöille on jaossa vähemmän tukia kuin viime vuosina. Varken johtaja Sanna Hughes ennustaa, että heikon julkisen taloustilanteen vuoksi avustukset eivät lähitulevaisuudessa lisäänny.
Suomalaisista kolme neljäsosaa arvioi pärjäävänsä yhteiskunnan vakavassa häiriötilanteessa, kuten pitkän sähkökatkon aikana. Loppu neljännes tarvitsisi apua, käy ilmi kyselytutkimuksesta. Eniten apua kokevat tarvitsevansa yksin asuvat, nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään