Digitalisaatio on vasta tekemässä tuloaan kiinteistöpalvelualalle eikä sen merkityksestä toimialalle tai yritysten toiminnalle ole vielä selkeää kuvaa. Asiaa selvitettiin Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksessa, jossa vertailtiin digitaalisuuden nykytilaa ja kehityssuuntia kiinteistö- ja rakennusalan yrityksissä.
Investoinnit digitalisointiin ovat kasvamassa lähivuosina siitäkin huolimatta, että saavutettavat hyödyt koetaan suhteellisen epävarmoiksi. Digitalisaatio nähdään kiinteistöpalvelualalla ennen kaikkea toiminnan tehostajana ja kustannustehokkuuden parantajana, ei niinkään uuden liiketoiminnan synnyttäjänä.
– Alalla on paljon pieniä paikallisia yrityksiä, jotka eivät vielä koe digitalisaatiota merkitykselliseksi omassa liiketoiminnassaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan isot valtakunnalliset yritykset ovat kokeneet ”digiherätyksen” ja tekevät kovasti töitä oman liiketoiminnan digitalisoimiseksi, kiteyttää tutkimuksen toteuttanut tekniikan tohtori Jukka Puhto.
Tutkimuksen mukaan toimialan asiakkaat, kiinteistönomistajat, kokevat digitaalisuuden merkittävämmäksi asiaksi kuin kiinteistöpalveluyritykset. Kyselyyn vastanneista alan yrityksistä13 % oli sitä mieltä, että digitalisoinnin avulla ei ole mahdollista tuottaa arvoa asiakkaille. Kiinteistönomistajista yksikään ei nähnyt asiaa samalla tavalla.
– Tässä on ehkä pohdinnan paikka toimialalle. Mitä merkitsee, että asiakkaat kokevat digitaalisuuden tärkeämmäksi, Puhto kommentoi tuloksia.
Näkemyseroja löytyi myös siinä, kuinka hyvin digitaalisuutta hyödynnetään. Noin joka kolmas kiinteistöpalvelualan vastaajista koki, ettei digitaalisuudella ole merkitystä yritysstrategian tasolla. Näkemykseen yhtyi ainoastaan 11 % kiinteistönomistajista. Vastaavasti digitaalisuus oli ennalta suunniteltua ja huomioitu osana yrityksen liiketoimintastrategiaa ainoastaan 8 %:ssa kiinteistöpalveluyrityksistä, kun asiakasorganisaatioissa vastaava luku oli 39 %.
– Strateginen näkemys digitalisaatioon puuttuu vielä useimmilta yrityksiltä, Puhto lisää.
Puhdon arvion mukaan tulevaisuudessa sellaiset yritykset tippuvat kilpailusta, jotka eivät kykene integroitumaan alan yleisiin järjestelmiin eivätkä pysty tarjoamaan asiakkaille digitaalisia asiakaspalvelukanavia ja palveluja. Myös kiinteistöpalvelualalla on tulevaisuudessa kyettävä tarjoamaan asiakkaalle mahdollisuus hoitaa asioitaan digitaalisen kanavan kautta mobiililaitteella.
– Paikallisilla suojatuilla markkinoilla voi pärjätä pidempään, mutta mitä avoimemman kilpailun piirissä yritys toimii, sitä vahvemmin digitalisaatiota on hyödynnettävä kilpailussa pärjäämiseksi, Puhto toteaa.
Yritysten keskeisin haaste on uudistaa innovaatiotoimintaansa siten, että toimialan ulkopuolista digiosaamista kyetään hyödyntämään oman liiketoiminnan kehittämiseksi. Yhtälailla tärkeää on oppia tekemään yhteistyötä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa yhteisten digitaalisten toimintaratkaisujen kehittämiseksi.
Tutkimuksen toteutti Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitos yhteistyössä Tietojohtamisen ja logistiikan laitoksen kanssa. Kysely lähetettiin noin 800 yritykselle Kiinteistötyönantajien, Raklin ja Talonrakennusteollisuuden jäsenistössä. Vastausprosentti oli noin 18 ja vastaajat pääosin (82%) johdon edustajia. Kyselyn käytännön toteutuksesta vastasi BES Built Environment Services.
Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa halutaan taloyhtiöiden anonyymit energiakulutustiedot yhteiseen hyötykäyttöön. Vertailutiedon avulla voitaisiin arvioida yksittäisen taloyhtiön energiatehokkuutta ja etsiä parannuskohteita.
Epätasaiset huonelämpötilat, kasvavat lämmityskustannukset ja ikääntyvä lämmitysjärjestelmä ovat merkkejä siitä, että taloyhtiön kannattaa tarkastella lämmityksensä toimivuutta. Usein riittää lämmitysverkoston perussäätö, mutta joskus tarvitaan laajempi lämmitysjärjestelmän uudistaminen.
Suomen Talokeskus Oy
Rakentamislupien käsittely kestää Suomen suurimmissa kaupungeissa keskimäärin noin 1,8 kuukautta, käy ilmi Raklin julkistamasta seurantamallista. Seurantamallissa tarkasteltiin Suomen suurimmissa kaupungeissa vuosina 2021-2025 hyväksyttyjen rakentamislupien läpimenoaikoja.
Asuntomarkkinoilla ei näy nopeaa nousua tänäkään vuonna, käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteesta. Ennusteen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna yhden prosentin. Hintojen laskua selittää heikko taloustilanne ja runsas asuntotarjonta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään