Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.
Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin. Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia.
Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle.
Asumismenojen kasvu näyttää hieman hidastuvan, mutta menojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja. Korot ja öljyn hinta ovat olleet matalalla tasolla. Korkojen ja öljyn hinnan noustessa myös asumismenot nousevat tulevina vuosina.
Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia, vuonna 2018 asumismenot olisivat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin ennusteen peruslaskelmassa.
Pellervon taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21 suurimmassa kaupungissa vuokra- ja omistusasumisessa. Asumisen kokonaiskustannuksissa ovat mukana pääoma- ja hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Tutkimus toteutettiin Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Tänä vuonna veroilmoitusten määräpäiviä on aikaistettu siten, että palkansaajien tulee tarkistaa ja palauttaa veroilmoitus jo huhtikuun aikana. Vuokranantajan kannattaa selvittää, mitä kaikkia verovähennyksiä voi tehdä vuokraustoiminnastaan.
Uusien energiatodistusten määrä laski viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna, mutta rakennusten energiatehokkuus paranee edelleen. Samalla kaukolämmön osuus lämmitysmuodoista on kasvanut, ilmenee Aran energiatodistusraportista.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään