Kilpailun tarkoitus on löytää Länsi-Mustasaarelle rakennettaville uusille asuinrakennuksille soveltuva luonne, laajuus ja toteutustekniikka, joka sopii maailmanperintökohteen suojeltuun, historialliseen miljööseen.
– Vastaavanlaisiin kilpailuihin tulee yleensä rutkasti ehdotuksia. Suomenlinna on ainutlaatuinen ja siksi erityisen mielenkiintoinen kohde, joten odotamme kilpailuun paljon osallistujia, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan rakennuttaja-arkkitehti Esko Rautiola.
Suomenlinna on jatkuva restaurointikohde, jossa on jatkuvasti käynnissä työmaita. Merilinnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1748, ja siellä on nähtävissä sekä Ruotsin, Venäjän että itsenäisyyden ajan kerrostumia. Kilpailuehdotusten tulee sopia tähän kokonaisuuteen. Uudisrakennuksia Suomenlinnaan nousee harvakseltaan. Tällä vuosikymmenellä linnoitukseen on rakennettu yhteensä viisi uutta rakennusta: kauppa sekä majoitusrakennuksia.
Kilpailu järjestetään suppeana avoimena kilpailuna, johon voivat osallistua yksittäiset henkilöt tai työryhmät. Työryhmissä tulee olla mukana henkilö, jolla on oikeus harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan.
– Järjestämme arkkitehtuurikilpailun, sillä se on paras tapa saada useita erilaisia mutta keskenään vertailukelpoisia ratkaisuehdotuksia samalle rakennuspaikalle ja samaan aikaan. Näin näemme mahdolliset ja ehkä myös mahdottomat tavat rakentaa kyseiseen paikkaan, ja voimme valita niistä parhaan, kuvailee Rautiola.
Kilpailun voittaja palkitaan 16 000 eurolla. Toinen ja kolmas palkinto ovat arvoltaan 12 000 ja 8 000 euroa.
Kilpailu jatkuu 3.10.2016 saakka, ja voittaja ratkeaa tammikuussa 2017. Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluu edustajat Suomenlinnan hoitokunnasta, Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta, Museovirastosta sekä Suomen Arkkitehtiliitosta. Palkintolautakunta voi päätöksen tueksi kuulla tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita.
Päämääränä on, että voittajaksi valittavan työn pohjalta voidaan ryhtyä tarkempaan suunnitteluun. Länsi-Mustasaarelle on määrä rakentaa 6-10 asuntoa pinta-aloista ja ratkaisusta riippuen. Uudet 2-4 rakennusta korvaavat vanhat, huonokuntoiset asuinrakennukset, jotka on rakennettu väliaikaiseen käyttöön 1960-luvulla.
Latausasemien rakentaminen tai aurinkosähkön asentaminen on yhä useamman taloyhtiön suunnitelmissa. Vanhojen sähköjärjestelmien teho ja turvallisuus eivät välttämättä uudistuksiin taivu. Silloin on syytä miettiä sähköremonttia, sanoo STULin tekninen johtaja Esa Tiainen.
Taloyhtiöissä käydään parhaillaan vilkasta keskustelua tietoliikenneyhteyksistä. Yhtiöissä liikkuu paljon väärinkäsityksiä sisäverkkoja koskevasta Traficomin tuoreesta määräyksestä. Tärkeintä on muistaa, että määräys ei pakota kiirehtimään verkon uusimisessa.
Valokuitunen
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Taloyhtiön lukitusratkaisuissa on tärkeää huomioida sekä osakkaan että yhtiön vastuut ja oikeudet. Lukitus on keskeinen osa turvallisuutta, mutta se ei saa estää tiloihin pääsyä tilanteen niin vaatiessa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään