Asokodit on vaihtanut kaikki 43 öljylämmityskohdettaan joko maa- tai kaukolämpöön. Muutoksella haettiin kustannussäästöjä. Lisäksi haluttiin löytää ympäristöystävällisempi lämmitysmuoto taloihin.
– Vuoden 2012 ja 2013 toteutuneisiin lämmitys- ja sähkökustannuksiin verrattuna säästöä on tullut noin 400 000 euroa vuodessa. Olemme saavuttaneet sen, mitä tavoittelimme, toteaa kiinteistöjohtaja Henrik Hämäläinen.
Öljyn voimakas hinnannousu vaikutti aikoinaan lämmitysmuodon vaihtamispäätökseen. Viime vuosina muutkin kiinteistöjen ylläpitokulut ovat nousseet voimakkaasti. Samoin valtion toteuttamat veropäätökset niin kiinteistöveron kuin esimerkiksi sähköveron osalta kiristyvät koko ajan.
– Ikävä kyllä lämmitysmuodon muutoksella aikaansaadut säästöt eivät juurikaan näy asukkaan vastikkeessa, koska mainitut muut kulut ovat nousseet voimakkaasti, harmittelee Hämäläinen.
Asokotien asuntojen keskimääräinen käyttövastike on koko maassa tänä vuonna 11,61€/neliö/kk. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen käyttövastike on 12,79 €/neliö/kk.
Kiinteistöliiton ja Pellervon taloustutkimuksen vastikään toteuttaman tutkimuksen mukaan asumismenot nousevat vuoteen 2018 mennessä keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tutkimuksen mukaan asumismenojen kasvun ennakoidaan olevan voimakkaampaa kuin käytettävissä olevien tulojen kehitys on vuosina 2014 – 2018.
– Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että löytäisimme keinoja pitää asumisen kulut kohtuullisina, painottaa Hämäläinen.
Asokodit toteuttaa kiinteistöissään muun muassa jatkuvaa energian kulutusseurantaa. Yhtiö on mukana myös kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa. Tavoitteena on vuoden 2009 lukuihin verrattuna tehostaa seitsemän prosenttia yhtiön omistamien kiinteistöjen energiankäyttöä vuoteen 2016 mennessä.
– Energiasäästön painopiste on tulevaisuudessa kerrostalokohteissa, joissa on isommat energiakustannusten säästömahdollisuudet. Pyrimme asukasviestinnän keinoin vaikuttamaan myös asukkaiden asumistottumuksiin, joilla on todettu olevan merkittävä rooli energiansäästämisessä, korostaa Hämäläinen.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Parhaimmillaan vedenkäsittelylaitteilla saadaan putkistolle lisää käyttövuosia ja taloyhtiöille aikaan säästöjä. Laitteet voidaan asentaa muun muassa käyttövesi- tai lämmitysverkostoon. Järjestelmä on kemikaaliton ja poistaa sakkaa sekä kalkkisaostumia verkostosta.
Bauer Solutions Oy
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti asuinrakennuksissa toteutettujen lämpöpumppuhankkeiden onnistumista. Tutkimuksessa huomattiin, että hankkeisiin lähdetään usein puutteellisin lähtötiedoin ja myös seuranta on puutteellista. Lämmityslaitteiston toimintaa tulee seurata aktiivisesti.
Lain mukaan maalämpökaivojen poraaminen on sallittua myös pohjavesialueella, mutta kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan. Kiinteistöliiton mukaan rakennusten omistajat eri puolilla maata eivät tällä hetkellä tule kohdelluiksi yhdenvertaisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään