Tänä vuonna aloitetaan Rakennusteollisuus RT:n tuoreimman arvion mukaan 36 000 asunnon rakentaminen. Määrä on kymmenenkunta prosenttia enemmän kuin viime vuonna ja jopa yli 40 prosenttia isompi kuin pari vuotta sitten. Valtaosa uusista asunnoista päätyy vuokrakäyttöön.
Asuntoaloituksia on pantu liikkeelle roimasti yli sen, mitä Rakennusteollisuus RT ennusti vuosi sitten syksyllä. RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo monen tekijän osuneen nyt kohdilleen.
”Asuntosijoittajien osuus uusien asuntojen hankinnoista on pysytellyt ennätyksellisen korkealla tasolla samalla kun kuluttajakysyntä on elpynyt. Lisäksi kasvavat kaupungit ovat kyenneet lisäämään tonttitarjontaansa, mihin on myötävaikuttanut valtion tuki joukkoliikennehankkeille. Myös rakennusteollisuus on pysynyt kirimään, vaikka tekijöistä ja tuotteista on ollut jossain määrin pulaa.”
Kerrostalojen uudisasuntotuotanto jakautuu Pakarisen mukaan nykyisin karkeasti kolmeen yhtä suureen osaan: vapaarahoitteinen omistusasuntoihin, vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin sekä valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin. Tämä tarkoittaa, että lähes 70 prosenttia uusista kerrostaloasunnoista tuotetaan lähtökohtaisesti vuokrakäyttöön.
Pakarinen ennakoi sijoittajamarkkinan kuitenkin hivenen jäähtyvän, kun vuokramarkkinoille valmistuu runsaasti lisää asuntoja. RT:n lokakuisen asuntotuotantokyselyn mukaan vuokra-asuntojen osuus vapaarahoitteisesta tuotannosta vähenee ensi vuonna. Tulevan vuoden asuntoaloitusten kokonaismääräksi arvioidaan 34 000.
ARA-asuntojen aloitusmäärä notkahtaa lievästi tänä vuonna. Valtion myöntämien korkotukilainojen valtuudet mahdollistavat ensi vuodeksi suuremman tuotannon.
”Heinäkuussa voimaan tullut uusi kymmen vuoden korkotukimalli on saanut hyvän vastaanoton. Tänä vuonna sen kysyntä ylitti nelinkertaisesti sille myönnetyt valtuudet. On hienoa, että hallitus on ryhtynyt toimeen markkinahintaa edullisemman vuokra-asuntotuotannon aktivoimiseksi”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Asuntotuotanto painottuu tätä nykyä kasvukeskusten pieniin kerrostaloasuntoihin. Kaikkien aloitettujen uusien asuntojen keskipinta-ala on nyt 90 neliömetrin tuntumassa, kun se vuonna 2008 oli 130. Tämän vuoksi asuntoaloitukset eivät kasva kuutoissa mitattuna yhtä paljon kuin kappalemääräisesti.
Entistä pienempien asuntojen suosio näkyy myös omakotitalomarkkinoilla. Pientalovalmistajat ovat vastanneet kysyntään kehittämällä kaupunkiympäristöön soveltuvia kompakteja talomalleja. Uusien omakotitalojen aloitukset ovat painuneet viime vuosina pohjalukemiin, mutta tänä vuonna niiden odotetaan kääntyvän varovaiseen kasvuun. RT:n arvio tämän vuoden uusista omakotialoituksista on 6 600.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Asuntosijoittajien ostoaikeet ovat kääntyneet laskuun, ja vuokra-asuntojen kysyntä kohdistuu yksiöiden sijaan kolmioihin, selviää Suomen Vuokranantajien kyselystä. Yhä useampi vuokranantaja on kohdannut vuokran- tai vastikkeenmaksuhaasteita.
Omistusasuntojen kysyntä on piristynyt kuluvana vuonna, mutta myytävien asuntojen tarjonta on jäänyt odotettua heikommaksi. Tänä vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat 1–2 prosenttia viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Raklin asuntomarkkinakatsauksesta.
Asuntomarkkinoilla ei näy nopeaa nousua tänäkään vuonna, käy ilmi Pellervon taloustutkimus PTT:n ennusteesta. Ennusteen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat tänä vuonna yhden prosentin. Hintojen laskua selittää heikko taloustilanne ja runsas asuntotarjonta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään