Hallinnanjakosopimukset ovat yleistyneet taloyhtiöissä uudisrakentamisen myötä. Vaikka sopimus on pitkäikäinen, muutoksista voidaan neuvotella.
Hallinnanjakosopimuksella tarkoitetaan kiinteistön yhteisomistajien välistä sopimusta siitä, miten kiinteistön ja sillä sijaitsevien rakennusten hallinta jaetaan. Taloyhtiöissä hallinnanjakosopimukset ovat yleistyneet viime vuosina uudis- ja täydennysrakentamisen myötä. Samalle tontille saatetaan rakentaa useampi yhtiö tai vanhan yhtiön rinnalle uusi, jolloin tietyt tilat määritellään yhteiskäyttöön.
– Hallinnanjakosopimuksessa sovitaan osapuolten yksin hallinnoimat sekä yhteiseen hallintaan ja käyttöön tulevat alueet ja rakennuksen osat. Lisäksi sovitaan tyypillisesti talotekniikasta, piharakenteista, rakentamisesta ja ylläpidosta, liittymistä, jätehuollosta sekä veroista ja vakuutuksista, kertoo asianajaja Jaakko Kanerva Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Annika Pihlajamäki
Kirjoittaja työskentelee kustannustoimittajana Kiinteistömedia Oy:ssä. Hän kuuluu myös kotitaloyhtiönsä hallitukseen.
Yhtiökokouksen kokouskutsussa on oltava selkeästi mainittuna, mitä asioita kokouksessa käsitellään. Jos halutaan tehdä olennaisia muutoksia, esimerkiksi muuttaa budjettia tai toteuttamistapaa radikaalisti, asia tulee käsitellä uudessa kokouksessa.
Tilaajille
Kuluttajariitalautakunnassa on ollut käsittelyssä asia, joka on koskenut isännöitsijäntodistuksen virhettä. Asunnon ostajille ei ollut annettu riittäviä tietoja tulevasta julkisivuremontista. Isännöitsijäntodistuksessa oli mainittu vain kattoremontti, ikkunat ja ulkoportaat, mutta ei julkisivuja.
Tilaajille
Porissa jo useampi taloyhtiö on tehnyt päätöksen lunastaa vuokratontti kaupungilta omaksi. Porilaisissa taloyhtiöissä mietityttää, vastaako hinnoittelu edelleen markkinahintaa myös niillä alueilla, joissa vanhojen asuntojen myyntihinnat voivat olla alle 500 euroa neliöltä.
Helsingin hovioikeuden tuomiossa käsiteltiin kunnossapitotarveselvityksessä annettujen tietojen merkitystä asuntokauppaan ja myyjän tiedonantovelvollisuuteen. Kunnossapitotarveselvitys ei sido yhtiökokousta, joka voi muuttaa suunnitelmia tarpeen mukaan.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään