Monet ikäihmiset ovat pysyneet virkeinä esimerkiksi omakotitalon ylläpitämisen vaatimien askareiden ansiosta, mutta vanhana lumenluonti, ruohonleikkuu ja muut pikkutyöt alkavat tuntua rasitteilta. Tilaakin on todennäköisesti enemmän kuin tarpeeksi.
Mutta mikä olisi sopiva asumisratkaisu juuri itselle? Muuttaminen esteettömään ja helppokulkuiseen kerrostaloon, senioriasuntoon, palvelutaloon vai hoivakotiin? Ensin mainitut voivat olla myös välivaiheita ennen hoivakotia.
Ennen jatkuvampaa hoitotarvetta kunnan puolella pyritään hoitamaan senioreita avopalveluilla, eli kotiin tuotavilla palveluilla. Ennaltaehkäisevä muutto senioritaloon tai palvelutaloon ei enää ole kunnan puolella mahdollista.
Avopalvelun tukemana ikäihminen voi asua omassa kodissaan pitkäänkin. Kotihoito huolehtii tarvittaessa useana kertana vuorokaudessa pillereiden antamisen ja vaipan vaihdon. Kylvetyskin järjestyy ja ateriapalvelu toimii. Kunta voi järjestää myös päiväkerhotoimintaa. Hädän hetkellä ranteessa olevaa hälytysnappia painamalla apu saapuu nopeasti.
Kun kotona pärjääminen alkaa kotihoidonkin tuella olla vaikeaa, kunta laittaa hoitokodin jonotuslistalle. Hoitopaikkaa voi joutua odottamaan pitkäänkin. Jos käy huonosti ja vanhus esimerkiksi kaatuu ja loukkaantuu, seuraa sitä sairaalareissu. Tällöin voi olla, että vanhus ei kuntoudu enää kotona asumiseen. Silloin kunta on velvollinen järjestämään hoivakotipaikan sairaalajakson jälkeen.
Vaihtoehtona on yksityinen hoivakoti. Niissä palvelut on hinnoiteltu erikseen ja asiakas ostaa niitä tarpeidensa mukaan. Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua siitä, että aina vanhus ei ole edes saanut niitä palveluja, joista on sovittu, mutta maksut ovat kyllä juosseet.
Vanhus voi muuttaa myös esteettömään senioritaloon, jonne saa samat palvelut kuin tavalliseenkin asuntoon. Senioritaloihin voi muuttaa myös pariskunnittain. Niistä löytyy sekä omistus-, asumisoikeus- että vuokra-asuntoja.
Pääsääntöisesti senioritaloissa ei ole henkilökuntaa tai palveluja, jolloin tarvittavat palvelut tilataan ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Senioritalojen asunnot on suunniteltu senioreiden tarpeita kuunnellen. Asunnot on rakennettu esteettömiksi ja talossa asuu saman ikäistä väkeä.
Palvelutalo on hyvä valinta, jos haluaa palvelut ja kodin saman katon alta. Palvelutalossa asuessaan ikäihminen asuu itsenäisesti omassa vuokra- tai omistusasunnossaan ja valitsee asumisensa rinnalle tarvittavia kotipalveluita, kuten hoiva-, siivous- ja ruokapalveluita.
Joissakin palvelutaloissa on hoitohenkilökuntaa aina paikalla, toisissa asukkaat saavat käyttöönsä turvapuhelimen ja -rannekkeen, jolla he voivat tarvittaessa kutsua päivystävää henkilökuntaa paikalle.
Hoivakodilla tarkoitetaan asumismuotoa, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Hoivakodit on tarkoitettu sellaisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat hoitajien välitöntä ympärivuorokautista läsnäoloa esimerkiksi muistisairauden takia.
Hoivakodeissa ja ryhmäkodeissa asukkaat asuvat yleensä omissa huoneissaan, minkä lisäksi heillä on yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja. Hoivakotien ja ryhmäkotien ulko-ovet ovat lukittuna asukkaiden turvallisuuden vuoksi, jotta esimerkiksi muistisairaat asukkaat eivät vahingossa karkaa.
Hoivakotien palvelupaketit sisältävät yleensä ateriapalvelun, vuokrasopimuksessa sovitun palveluasunnon sekä asukkaan hoidon. Siihen voi sisällyttää vaikkapa ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon, kuntoutuksen, perussairaanhoidon, lääkehoidon ja asiointiavun. Hoidon tarve määrittelee lopulliset kustannukset.
Ympärivuorokautiset yksityiset hoitokodit maksavat tavallisesti 3 000–6 000 €/kk riippuen hoivatarpeen määrästä. Joihinkin hoivakoteihin on määritelty varallisuus- tai tulorajat.
Kunnissa asiakasmaksu määritellään seniorin nettotulojen perusteella. Yksin asuneella maksu on 85 prosenttia nettotuloista, kuitenkin niin, että asiakkaalle jää käyttövaraksi vähintään n. 256 euroa kuukaudessa. Toisin sanoen suurin osa vanhuksen käyttörahoista menee kunnalle hänen muuttaessaan kunnan hoitokotiin.
Luopumisen ei tarvitse olla tuskaa, vaan askel uuteen ja parempaan. Asumisasioissa ei ole yhtä totuutta, vaan jokaisen ihmisen tilanne on ainutlaatuinen. Mutta yksi asia on kaikille yhteinen eli ennakointi. Tee päätöksiä ennen kuin muut tekevät niitä puolestasi!
Vanhuusajan asuminen riippuu monesta asiasta: iso vai pieni paikkakunta, varallisuus, oma kunto, palvelujen tarve. Kannattaa etsiä sellainen asunto ja asuinympäristö, jossa voi elää itsensä näköistä elämää ja tehdä itselle tärkeitä asioita.
Kannattaa myös selvittää onko oikeutettu saamaan Kelan asumistukea tai hoitotukea, voiko hyödyntää myös kotitalousvähennystä tai hankkia palveluita kunnan palveluseteleillä.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Talven juhlakauteen liittyy erityisesti ikääntyneillä ja yksin asuvilla tapaturmariskejä, joihin kannattaa varautua yhdessä läheisten kanssa jo etukäteen. Jouluvalmistelujakaan ei kannata tehdä yksin, vaan pyytää läheiset tai naapurit auttamaan.
Marraskuun Kiinteistölehdessä selvitetään, miksi valokuidun rakentaminen kestää luvattua kauemmin. Kerromme myös, miksi taloyhtiöiden on syytä panostaa digiturvallisuuteen, ja mistä asumisen teemoista EU:ssa seuraavan viiden vuoden aikana puhutaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään