Mitä tilallisia keinoja asuntoja suunnitteleva arkkitehti voi käyttää synnyttääkseen joustavuutta? Kuinka asumiseen tarkoitettu tila voi mukautua erilaisiin tarpeisiin? Näihin kysymyksiin arkkitehti Jyrki Tarpio pureutuu väitöstutkimuksessaan.
Muutoksia ja vaihtelua asumisen tarpeisiin aiheuttavat sekä yksilölliset että yhteiskunnalliset tekijät. Jos asunnoista ja asuinrakennuksista halutaan tehdä aidosti kestäviä, niiden pitää olla joustavia eli mukautumiskykyisiä vaihteleviin ja ajassa muuttuviin tarpeisiin.
Arkkitehti Jyrki Tarpio kartoittaa väitöstutkimuksessaan erilaisia asunnon tilallisia lähtökohtia ja tilasuunnitteluun liittyviä joustavuutta tuottavia periaatteita. Tarpio tutkii joustavaa asuintilaa kahdella tavalla: hän analysoi sekä asuntoarkkitehtuuria tutkineiden teoreetikkojen joustavista asunnoista tekemiä luokitteluja ja käsitteellistyksiä että suurehkoa määrää erilaisia joustavina pidettyjä asuntoja.
Tarpio erottaa seitsemän joustavan asunnon tilallista lähtökohtaa ja niihin kytkeytyvää suunnitteluperiaatetta. Näitä hän kutsuu tutkimuksessaan joustavan asunnon tilallisiksi logiikoiksi. Logiikat perustuvat joko muunneltavuuteen tai monikäyttöisyyteen, ja ne tuottavat keskenään erilaiset joustavuusominaisuudet. Mikään yksittäinen logiikka ei tuota kaikenkattavaa joustavuutta. Kaikilla logiikoilla on joustavuuden kannalta sekä niille ominaiset mahdollisuudet että rajoitteet. Tilan ei kuitenkaan tarvitse muodostua vain yhdellä logiikalla, vaan logiikoita voi yhdistellä.
– Logiikat ohjaavat suunnittelua ja rakentamista, ja ne konkretisoituvat rakennusten pysyväisluonteisiksi ominaisuuksiksi. Logiikan valinta, joko tietoinen tai tiedostamaton, on pitkävaikutteinen, rakennetun ympäristön kestävyyteen olennaisesti vaikuttava strateginen päätös, Tarpio toteaa.
Väitöstyö muodostaa suomenkielisen asuntosuunnittelun perusteita tuoreella tavalla käsittelevän tilateorian ja sen ohella myös laajan käsitteellis-kuvallisen ideapankin. Se tarjoaa arkkitehdin näkökulman tärkeään aiheeseen tavalla, joka hyödyttää sekä suunnittelutyötä että tutkimusta.
Arkkitehti Jyrki Tarpion väitöskirja Joustavan asunnon tilalliset logiikat: Erilaisiin käyttöihin mukautumiskykyisen asunnon tilallisista lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 15.5.2015 kello 12 alkaen Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tekniikan tohtori, arkkitehti Lauri Louekari. Tilaisuutta valvoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.
Jyrki Tarpio (46) työskentelee TTY:n arkkitehtuurin laitoksella asuntosuunnittelun tutkijana ja tuntiopettajana. Hän toimii myös yrittäjänä helsinkiläisessä Arkkitehtitoimisto Humus Ky:ssä.
Tontin vuokra-ajan päättyessä taloyhtiö neuvottelee tontin omistajan kanssa uuden sopimuksen. Tämä voi tarkoittaa vuokran korotusta. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, tulee ratkaistavaksi, mitä tapahtuu tontilla olevalle rakennukselle ja kiinnityksille.
Tilaajille
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Taloyhtiöt ovat melko tyytyväisiä saamiinsa isännöintipalveluihin, mutta kiitettävään arvosanaan on vielä matkaa. Tyytymättömyys voi johtaa asiakkuuden päättymiseen. Näin kävi As Oy Helsingin Sompasaaren Pookissa.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään