Mitä tilallisia keinoja asuntoja suunnitteleva arkkitehti voi käyttää synnyttääkseen joustavuutta? Kuinka asumiseen tarkoitettu tila voi mukautua erilaisiin tarpeisiin? Näihin kysymyksiin arkkitehti Jyrki Tarpio pureutuu väitöstutkimuksessaan.
Muutoksia ja vaihtelua asumisen tarpeisiin aiheuttavat sekä yksilölliset että yhteiskunnalliset tekijät. Jos asunnoista ja asuinrakennuksista halutaan tehdä aidosti kestäviä, niiden pitää olla joustavia eli mukautumiskykyisiä vaihteleviin ja ajassa muuttuviin tarpeisiin.
Arkkitehti Jyrki Tarpio kartoittaa väitöstutkimuksessaan erilaisia asunnon tilallisia lähtökohtia ja tilasuunnitteluun liittyviä joustavuutta tuottavia periaatteita. Tarpio tutkii joustavaa asuintilaa kahdella tavalla: hän analysoi sekä asuntoarkkitehtuuria tutkineiden teoreetikkojen joustavista asunnoista tekemiä luokitteluja ja käsitteellistyksiä että suurehkoa määrää erilaisia joustavina pidettyjä asuntoja.
Tarpio erottaa seitsemän joustavan asunnon tilallista lähtökohtaa ja niihin kytkeytyvää suunnitteluperiaatetta. Näitä hän kutsuu tutkimuksessaan joustavan asunnon tilallisiksi logiikoiksi. Logiikat perustuvat joko muunneltavuuteen tai monikäyttöisyyteen, ja ne tuottavat keskenään erilaiset joustavuusominaisuudet. Mikään yksittäinen logiikka ei tuota kaikenkattavaa joustavuutta. Kaikilla logiikoilla on joustavuuden kannalta sekä niille ominaiset mahdollisuudet että rajoitteet. Tilan ei kuitenkaan tarvitse muodostua vain yhdellä logiikalla, vaan logiikoita voi yhdistellä.
– Logiikat ohjaavat suunnittelua ja rakentamista, ja ne konkretisoituvat rakennusten pysyväisluonteisiksi ominaisuuksiksi. Logiikan valinta, joko tietoinen tai tiedostamaton, on pitkävaikutteinen, rakennetun ympäristön kestävyyteen olennaisesti vaikuttava strateginen päätös, Tarpio toteaa.
Väitöstyö muodostaa suomenkielisen asuntosuunnittelun perusteita tuoreella tavalla käsittelevän tilateorian ja sen ohella myös laajan käsitteellis-kuvallisen ideapankin. Se tarjoaa arkkitehdin näkökulman tärkeään aiheeseen tavalla, joka hyödyttää sekä suunnittelutyötä että tutkimusta.
Arkkitehti Jyrki Tarpion väitöskirja Joustavan asunnon tilalliset logiikat: Erilaisiin käyttöihin mukautumiskykyisen asunnon tilallisista lähtökohdista ja suunnitteluperiaatteista tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 15.5.2015 kello 12 alkaen Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii tekniikan tohtori, arkkitehti Lauri Louekari. Tilaisuutta valvoo professori Markku Hedman TTY:n arkkitehtuurin laitokselta.
Jyrki Tarpio (46) työskentelee TTY:n arkkitehtuurin laitoksella asuntosuunnittelun tutkijana ja tuntiopettajana. Hän toimii myös yrittäjänä helsinkiläisessä Arkkitehtitoimisto Humus Ky:ssä.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yli 30 huoneiston taloyhtiöiden on tarjottava etäyhteys yhtiökokouksessa. Kokous voidaan pitää myös kokonaan etänä, jos yhtiöjärjestys sen sallii. Etäosallistuminen voi tuoda yhtiökokouksiin jopa lisäaktiivisuutta.
Runosmäen aluelämpöverkolla oli kattiloiden ikääntyessä edessä päätös tulevaisuuden energianlähteestä. Asukkaat halusivat säilyttää itsenäisyytensä, joten ratkaisuksi keksittiin iso lämpöpumppu, joka ottaa energiaa ulkoilmasta.
Purkavalla uusrakentamisella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiön vanhan rakennuksen tai rakennusten purkamista uuden tai uusien rakennusten tieltä. Purkava uusrakentaminen voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta yleensä asunto-osakeyhtiön nykyinen kiinteistö ja rakennus luovutetaan uudelle omistajalle.
Tilaajille
Vuokra-asunnon houkuttelevuutta voi lisätä tekemällä joustoja vuokrasopimukseen, sanoo Suomen Vuokranantajat ry. Jos etsii vuokralaista sesongin ulkopuolella, kannattaa kuunnella vuokralaisehdokkaita tarkasti ja selvittää, mitä toiveita heillä on vuokrasopimuksen suhteen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään