Nykyisin korjausrakentamissa – ja varsinkin suurissa uudishankkeissa – suositut urakkamallit perustuvat vahvaan yhteistyöhön. Ne myös asettavat uudenlaisia vaatimuksia talotekniikka-alan yritysten henkilöstölle.
Uudet urakkamallit muuttavat perinteistä hanketyötä. Hankkeen perustana on urakan eri osapuolten yhteistyö, ja esimerkiksi Big Room -työskentely vaatii tiedon jakamisen lisäksi vahvaa yhteistyökykyä.
– Allianssiryhmää kasatessa yrityksen osaamisen ja referenssien lisäksi halutaan varmistaa henkilöiden osaaminen, sillä hankkeeseen tarvitaan toimiva tiimi. Näin varmistetaan vaativan hankkeen onnistuminen. Uudet urakkamallit vaativat niin projekti- ja työnjohdolta kuin LVI-asentajilta hyviä viestintätaitoja, jotta työskentely työmaan eri sidosryhmien kanssa on sujuvaa, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n hallituksen puheenjohtaja, Are Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pesu toteaa.
Heikki Pesun mukaan henkilökohtaisten osaamisvaatimusten lisäksi urakkamallit pistävät yritysten perinteiset työtavat koetukselle. Yritysten on mietittävä ja muokattava omia toimintatapojaan.
– Jatkuva uuden oppiminen on tämän päivän työelämässä lähes pakollista ja sama pätee myös talotekniikka-alaan. Projektit koostuvat paljolti erilaisista toimijoista, ja tiedon jakaminen toimijoiden ja projektin eri osa-alueiden välillä voidaan kokea hankalaksi. Avoimuus, sujuva tiedonvälitys ja vuorovaikutus ovat kuitenkin ainoa tapa päästä aitoon yhteistyöhön ja saavuttaa asetetut tavoitteet.
Lue uusiin urakkamalleihin liittyvä juttu, joka on julkaistu Suomen Kiinteistölehdessä 6/2017
Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.
Tilaajille
Hyvä sisäilma edistää terveyttä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Ilmassa voi kuitenkin esiintyä monenlaisia epäpuhtauksia, joiden ennaltaehkäisy olisi helppoa. Pahimmillaan epäpuhtaudet aiheuttavat ikäviä oireita ja sairauksia, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla oli tänä keväänä pölyisiä päiviä hieman vähemmän kuin edeltävien viiden vuoden aikana. Katupölyä oli ilmassa helmikuusta toukokuuhun.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään