Vanhemmissa rivitaloissa ullakko voi olla talon päästä päähän ulottuva yhtenäinen avoin tila. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdessä asunnossa alkanut tulipalo saattaa levitä ullakon kautta koko rakennukseen. Seurauksena voi olla rivitalon täystuho. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö suosittelee ullakon jakamista osiin palon leviämistä estävin rakentein kaikkiin sellaisiin rivitaloihin, joissa sitä ei ole tehty.
Rivitalojen tulipaloissa käy usein niin, että kuumuus rikkoo ikkunan, jolloin kuumat palokaasut ja savu purkautuvat ulos kerääntyen aluksi räystään alle. Tästä ne sitten pääsevät kulkeutumaan ullakolle. Jos ullakkoa ei ole osastoitu savutiiviillä rakenteilla täyttyy koko ullakkotila savulla. Tulipalo voi puhkaista myös asunnon yläpohjan ja levitä suoraan ullakolle. Kun kuumaa savua kertyy tarpeeksi, syttyy ullakko palamaan koko rakennuksen pituudelta.
Näin saattaa käydä nimenomaan ennen lokakuuta 1990 rakennetuissa taloissa. Tuon jälkeen rakennusluvan saaneissa rivitaloissa huoneistojen välinen seinä on pitänyt rakentaa niin, että se osastoi vierekkäiset asunnot toisistaan aina vesikattoon asti. Tämä osastointi estää palon leviämistä vähintään puolen tunnin ajan. Näin palo ei pääse yläkautta helposti asunnosta toiseen. Osastointi helpottaa myös sammutustoimia.
Rivitalopaloja on ollut keskimäärin vajaat 300 vuodessa. Uutiset täysin tuhoutuneista rivitaloista eivät ole harvinaisia. SPEK suositteleekin jälkikäteen tehtävää vapaaehtoista ullakon osastointia kaikkiin sellaisiin rivitaloihin, joista se vielä puuttuu. Jälkikäteen osastointi voidaan tehdä kiinnittämällä kattotuolien kylkeen esimerkiksi sopiva levymäinen kova lämmöneriste. Tärkeää on, että eriste asennetaan myös yläreunasta tiiviisti katemateriaalia vasten. Tiivistämisessä voi käyttää apuna pehmeää eristevillaa. Näin kuuma savu ja ei pääse kiertämään levyä mistään kohdasta eikä levittämään paloa. Osastoinnin tai sen puuttumisen voi tarkistaa kurkkaamalla ullakolle. Jos näkee rakennuksen läpi kummankin päätyseinän, on osastointi nykypäivän turvallisuustasoon nähden puutteellinen.
– Helpoiten muutos onnistuu kattoremontin yhteydessä, jolloin matalatkin ullakon reuna-alueet saadaan tehtyä tiiviisti. Parhaassa tapauksessa ullakko saadaan jaettua asuntojen välisten seinien kohdalta, kuten uudisrakentamisessa. Koska kyseessä on vapaaehtoinen toimenpide, tällöin ei välttämättä päästä samaan tasoon kuin uusissa rakennuksissa. Jokainen ullakolle saatu osastoiva seinä on kuitenkin parannus turvallisuuteen, vinkkaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.
Rivitaloissa on havaittu epätiiveyttä palo-osastoivien rakennusosien liitoksissa. Tällöin tulipalo pääsee savun ja palokaasujen mukana liitoksen läpi palo-osastosta toiseen. Toinen vaaranpaikka ovat räystäät ja pitkät katokset.
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Ensi vuoden alusta asuinhuoneistojen palovaroittimet siirtyvät asukkaalta taloyhtiön vastuulle. Viimeistään kevään yhtiökokouksessa on syytä keskustella asuinhuoneistojen palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta.
Safetum
Pelastuslaki muuttui 1.1.2024, ja sen myötä vastuu palovaroittimien kunnossapidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle. Kiinteistöliitto Uusimaan lakiasiainjohtaja Mia Pujals kertoo, miten uusi laki vaikuttaa asukkaaseen ja taloyhtiöön.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään