Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vetämässä HumanTool-hankkeessa testataan käytännössä uutta sisälämpötilojen säätökonseptia, jossa tila sopeutuu käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin. Energiaa säästyy, kun käyttämättömiä tiloja ei tarvitse lämmittää eikä jäähdyttää. Hankkeen lopputuloksena syntyy täysin uusi tuote.
Vietämme sisätiloissa noin 90 % ajastamme. Kokemamme lämpöaistimus on merkittävä viihtyvyyteen ja tuottavuuteen vaikuttava tekijä, johon vaikuttaa eniten tilan lämpötilataso. HumanTool-hankkeen tavoitteena on parantaa rakennuksen sisälämpötilojen viihtyvyyttä, jolla on merkitystä tilan käyttäjien lämpöviihtyvyyteen, terveyteen ja hyvinvointiin.
Viime syksynä startanneessa hankkeessa testataan ja kehitetään älykästä säätökonseptia käytännössä sairaala- ja toimisto-olosuhteissa kaksi lämmitys- ja jäähdytyskautta. Ensimmäisinä pilottikohteina toimivat VTT:n Digitalo-pääkonttori Espoossa, Seinäjoen keskussairaala ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Sairaaloissa testaus aloitetaan toimistotiloissa, jonka jälkeen edetään potilastiloihin.
Hankkeessa kerätään tilojen eri loppukäyttäjien, esimerkiksi henkilökunnan ja potilaiden, kokemukset.
”Hyödynnämme VTT:n kehittämää Human Thermal Model (HTM) -menetelmää. Arvioimme eri käyttäjäryhmien yksilöllisiä lämpöaistimuksia, jotka huomioidaan suunniteltaessa viihtyisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Käytämme älykkäissä säädöissä uusinta teknologiaa, koska tilojen monitorointiin tarvittavat digitaaliset ratkaisut ovat nykyisin kustannustehokaita,” toteaa hankkeen projektipäällikkö Pekka Tuomaala VTT:ltä.
Tulokset valmistuvat vuoden 2018 lopussa, ja niitä voivat hyödyntää, esimerkiksi toimistot, sairaalat, hotellit, koulut ja liikennevälineet.
VTT koordinoi HumanTool-projektia, joka käynnistyi lokakuussa 2016. Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat VTT, Seinäjoen keskussairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala, Senaatti-kiinteistöt, Siemens, Uponor, Granlund, Mecastep ja New Nordic Engineering.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Vanhoissa asuinkerrostaloissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jonka kautta hukataan jopa 40 prosenttia rakennuksen lämpöenergiasta. Poistoilmassa oleva energia on kuitenkin mahdollista ottaa talteen ja käyttää hyväksi rakennuksen lämmityksessä.
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään