Korkein oikeus päätyi ennakkoratkaisussaan kohtuullistamaan yksityishenkilön vuokrasopimuksen velvoitteiden vakuudeksi antamaa takaussitoumusta. Ratkaisu vahvistaa jo aiemmin omaksutun linjan, jonka mukaan takausta ei ole tarkoitus käyttää säännölliseen vuokranmaksuun, Suomen Vuokranantajat toteaa.
Ratkaisu KKO 2023:31 käsitteli tilannetta, jossa takaaja oli antanut omavelkaisen takauksen lapsensa perheen vuokrasopimuksen vakuudeksi eli sitoutunut vastaamaan sopimuksen velvoitteista kuin omistaan. Vuokrasopimus oli sovittu määräaikaiseksi ensimmäiseksi kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen vuokrasuhde oli sopimuksen mukaisesti jatkunut toistaiseksi voimassa olevana.
Vuokralaiset olivat miltei heti vuokrasuhteen alkamisen jälkeen laiminlyöneet vuokranmaksun. Näiden laiminlyöntien vuoksi takaaja oli jo aiemmin vastustamisestaan huolimatta tuomittu maksamaan saamatta jääneitä vuokria ja muita kuluja kymmenen kuukauden edestä.
Vuokranantaja ei kuitenkaan ollut ryhtynyt vuokrasopimuksen päättämistoimiin vaan salli vuokrasuhteen jatkua vuokralaisten täydellisestä maksuvelvollisuuden laiminlyönnistä huolimatta.
Kokonaisolosuhteet huomioiden korkein oikeus päätyi kohtuullistamaan takaajan vastuuta siten, ettei hän ollut vastuussa sopimuksen määräaikaisuuden jälkeen syntyneistä vuokraveloista.
Vuokranantajan voi olla syytä päättää vuokrasuhde
Perusteluissaan korkein oikeus painotti sitä, että kynnys takaussitoumuksen kohtuullistamiseen on korkealla. Takaus on jo itsessään ankara oikeustoimi, jonka liian herkkä kohtuullistaminen heikentäisi merkittävästi sen käytettävyyttä vakuusmuotona.
Takaaja oli tässä tapauksessa ollut jo takaussitoumuksen antaessaan tietoinen siitä, että vuokralaisten taloudellinen tilanne oli heikko, ja että hänelle voi sitoumuksen perusteella syntyä velvollisuus velkojen maksuun.
– Pelkästään maksuvelvollisuuden syntyminen tai suuri loppulaskukaan ei itsessään johda kohtuullistamiseen, kuten korkein oikeuskin totesi, Vuokranantajien lakimies Saara Penttilä selostaa.
Korkein oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, ettei takaajalla ollut mahdollisuutta päättää vuokrasopimusta tai rajata takausvastuutaan ongelmien ilmaantuessa. Jo aiemmin oikeuskäytännössä on todettu, että maksuongelmien jatkuessa vuokranantajalle voi syntyä jopa velvollisuus vuokrasuhteen päättämiseen takaajalle aiheutuvan vahingon minimoimiseksi.
– Takauksen tarkoitus ei ole pitää vuokrasuhdetta hengissä, jos vuokralaisella ei ole aikomustakaan suorittaa vuokria itse. Jos on selvää, ettei vuokralainen selviydy vuokrista lisämaksuajoista tai muista toimista huolimatta, vuokrasuhde on usein syytä päättää, Penttilä neuvoo.
Henkilötakaus yhä varteenotettava vakuusmuoto
Omavelkainen takaussitoumus on viime aikoina yleistynyt myös vuokrasopimusten vakuusmuotona. Takaussitoumuksen antaja sitoutuu vastaamaan vuokrasuhteen mukaisista velvoitteista, kuten vuokranmaksusta ja huoneistolle aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta kuten omistaan.
– Takaussitoumus on joustava vakuusmuoto etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa vuokralaisen on vaikea saada asuntoa maksuhäiriömerkintöjensä vuoksi tai joissa perinteinen rahavakuus ei esimerkiksi riitä, Penttilä kertoo.
Takaussitoumusta voidaan käyttää vuokrasopimuksen ainoana vakuutena tai se voidaan ottaa muun vakuuden rinnalle. Kun henkilötakausta käytetään vakuutena, myös takaajan luottotiedot kannattaa tarkistaa. Takaussitoumuksen merkitys ja tarkoitus on lisäksi hyvä käydä osapuolten kesken läpi ennen sen antamista.
– Tämä korkeimman oikeuden kannanotto ei anna syytä vältellä takaussitoumusta vakuutena jatkossa, mutta muistuttaa meitä vuokranantajan lojaliteettivelvoitteesta myös takaajaa kohtaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään