Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia.
− Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Merkittävimmät kotitalouden energiateot tehdään lämmityksen, ilmanvaihdon ja vedenkäytön parissa. Viilennys on lämpimien kesien ansiosta noussut osaksi tätä kokonaisuutta, erityisesti järjestelmäratkaisuissa.
Myös ilmanvaihdon toiminta ja se, onko poistuvassa ilmassa lämmöntalteenottoa, vaikuttaa merkittävästi lämmitystarpeeseen. Lämmitysjärjestelmän valintaa tai remonttia suunniteltaessa on syytä tarkasti miettiä koko kokonaisuus: lämmityksen, ilmanvaihdon ja viilennyksen sekä vedenlämmityksen tarve ja mitoitus.
Jyväskyläläinen puutarhaharrastaja Tapio Ukkonen hoitaa kerrostalon pihaa kuin omaansa. Ruska-aikaan moni pysähtyy ihailemaan sen häikäiseviä vaahteroita. "Talossa käyvät vierailijat ihailevat, että miten vuokratalossa voi olla tällaista", sanoo Ukkonen.
Kesät lämpenevät ilmastonmuutoksen myötä. Puut ja pensaat luovat pihoille varjoja ja auttavat vähentämään rakennusten viilentämisen tarvetta. Pihalle voi istuttaa uusia kasveja hyvin myös syksyllä.
Kodin viileys talvella johtuu useimmiten termostaattien tai korvausilmaventtiilien vääristä asetuksista, pattereiden eteen sijoitetuista huonekaluista tai korkeasta ilmankosteudesta. Pienetkin huoltotoimet parantavat kodin asumismukavuutta.
Taloyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää vähintään kahden kolmasosan määräenemmistön kannatusta yhtiökokouksessa. Eräissä poikkeustapauksissa määräenemmistöpäätös ei kuitenkaan riitä, sillä toisinaan vaaditaan lisäksi tiettyjen tai kaikkien osakkaiden suostumus.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään