Rakennuksen ja käyttöveden lämmitys lohkaisee jopa 80 prosenttia kotitalouden energiankäytöstä. Asumisen osuus suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on lähes 40 prosenttia.
− Lämmitysenergian tehokas käyttö ja ylikulutuksen välttäminen auttavat leikkaamaan asumisen ilmastovaikutuksia, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.
Merkittävimmät kotitalouden energiateot tehdään lämmityksen, ilmanvaihdon ja vedenkäytön parissa. Viilennys on lämpimien kesien ansiosta noussut osaksi tätä kokonaisuutta, erityisesti järjestelmäratkaisuissa.
Myös ilmanvaihdon toiminta ja se, onko poistuvassa ilmassa lämmöntalteenottoa, vaikuttaa merkittävästi lämmitystarpeeseen. Lämmitysjärjestelmän valintaa tai remonttia suunniteltaessa on syytä tarkasti miettiä koko kokonaisuus: lämmityksen, ilmanvaihdon ja viilennyksen sekä vedenlämmityksen tarve ja mitoitus.
Jyväskyläläinen puutarhaharrastaja Tapio Ukkonen hoitaa kerrostalon pihaa kuin omaansa. Ruska-aikaan moni pysähtyy ihailemaan sen häikäiseviä vaahteroita. "Talossa käyvät vierailijat ihailevat, että miten vuokratalossa voi olla tällaista", sanoo Ukkonen.
Kesät lämpenevät ilmastonmuutoksen myötä. Puut ja pensaat luovat pihoille varjoja ja auttavat vähentämään rakennusten viilentämisen tarvetta. Pihalle voi istuttaa uusia kasveja hyvin myös syksyllä.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään