Suomi lähestyy hyvää vauhtia eurooppalaista kärkikastia yhdyskuntajätteiden hyödyntämisessä ja kierrätyksessä. Tieto ilmenee Euroopan tilastoviraston julkaisemasta yhdyskuntajätetilastosta 2014.
Euroopan maissa sijoitettiin yhdyskuntajätteestä vuonna 2014 kaatopaikoille keskimäärin 28 prosenttia. Suomessa yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille vain 17 prosenttia. Kaatopaikkasijoituksen osuus pieneni Suomessa vuoden 2013 tilastosta huikeat 28 prosenttiyksikköä. Myönteinen muutos jatkuu edelleen. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisasteen arvioidaan Suomessa olleen vuonna 2015 jopa hieman yli 90 prosenttia eli kaatopaikoille viedään enää alle 10 prosenttia yhdyskuntajätteistä.
Euroopassa on kuusi valtiota, joissa käytännössä kaikki muodostuva yhdyskuntajäte kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Suomessa on hyvä jätehuollon infra, joka mahdollistaa pääsyn samalle tasolle.
Biojätteen kierrätyksessä kärkikastia
Biojätteen kierrätyksessä Suomi on samalla tasolla kärkijoukon kanssa. Sen sijaan muun kierrätyksen osuus on Suomessa selkeästi pienempi kuin muissa vastaavissa maissa. Muussa kierrätyksessä näyttäisi olevan merkittävästi lisäyspotentiaalia pääasiassa tuottajavastuulla olevissa jätteissä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa muun kierrätyksen osuus on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Käytännössä ero vastaa JLY:n jo aikaisemmin esille nostamaa ongelmaa, jossa yksityiset jätehuoltoyritykset keräävät kierrätyskelpoisia jätteitä, lähinnä pakkausjätteitä, energiajätteenä ”kierrätyspolttoaineen” valmistukseen ja polttoon. Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä ja muiden kärkimaiden tasolle.
Suomi on jäljessä EU:n asettamista yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteista: yli kaksi kolmasosaa kotitalouksien sekajätteestä on edelleen kierrätyskelpoista jätettä, joka päätyy polttoon. Valmisteilla olevan kiertotalouslain toivotaan tehostavan lajitteluastetta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kiinteistöliiton viimeisimmän indeksitalo-selvityksen mukaan taloyhtiöiden jätekustannukset nousivat viime vuonna reippaasti. Taloyhtiö voi itse vaikuttaa jätekulujensa suuruuteen kannustamalla asukkaita lajitteluun ja säätämällä tyhjennysvälit harvemmiksi.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Lumi ja pakkanen vaikeuttavat jäteastioiden tyhjennystä. Jätehuollon toimintaa voivat auttaa niin kiinteistönhoitajat kuin asukkaatkin tekemällä lumityöt, hiekoittamalla ja varmistamalla, että jäteastiat ovat helposti tyhjennettävissä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään