Kun ulkona pakkanen paukkuu ja tuuli vihmoo, on mukava pysytellä kodin lämmössä. Entä jos sisällä asunnossakin nenänpäätä paleltaa, ja kerrospukeutuminen monine villasukkineen ja -takkeineen on enemmän sääntö kuin poikkeus? Seuraavassa hieman siitä, kuinka vuokranantaja tai vuokralainen voi menetellä kylmyyden iskiessä.
Kun vuokralainen valittelee asunnon kylmyyttä, kannattaa vuokranantajan piipahtaa ensiksi paikan päällä. Mukaan voi tarvittaessa pyytää myös taloyhtiön edustajan. Kun esimerkiksi patterien ja tulo- sekä poistoilmaventtiilien säädöt on tarkastettu, helpottaa ongelma usein. Kannattaa muistaa myös se, että ulkolämpötilan vaihdellessa rajustikin kestää lämmitysjärjestelmän tottua muuttuneisiin olosuhteisiin. Joskus voi olla kuitenkin tarvetta tarkempien tutkimusten tekemiselle.
Milloin lämpötila sitten on sellainen, että vuokralaisella on hyvä syy purnata? Apua saa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön laatimasta asumisterveysohjeesta, jota esimerkiksi terveystarkastajat käyttävät usein ohjenuoranaan. Asumisterveysohjeessa on todettu, että terveyshaittaa voi aiheutua silloin, jos huoneiston sisälämpötila alittaa 18 astetta. Mittausajankohtana sekä ulko- että sisäilman lämpötilan tulisi olla pysynyt suhteellisen vakiona ja tuulettamista olisi tullut välttää. Mittausta ei suinkaan suoriteta ikkunan ääressä, vaan hyvän matkan päässä seinistä ja reilun metrin korkeudella lattiasta.
Huoneiston on oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei toisin ole sovittu. Sopia ei voi kuitenkaan mitä tahansa, sillä osapuolten sopimusvapautta rajoittavat esimerkiksi säännökset, joissa määritellään, millaiset vähimmäisvaatimukset asumiskäytössä olevan huoneiston tulee täyttää.
Mikäli huoneisto ei ole vaadittavassa kunnossa, on vuokralaisella oikeus saada vuokranalennusta. Vuokralaiselle saattaa myös ääritapauksessa syntyä oikeus purkaa vuokrasopimus. Tämä kuitenkin edellyttää, että puutteellisuudella on olennainen merkitys, sekä sitä, että vuokranantaja ei korjaa puutteellisuutta tai puutteellisuutta ei voida korjata. Joskus vuotavien nurkkien paikkaaminen tai ikkunoiden tiivistäminen onnistuu suhteellisen helposti, joskus taas lämpötilan nostaminen edellyttää mittavampia korjaustöitä. Jos vuokralainen hytisee talven kylmyydessä, mutta seinien eristys on tarkoituksenmukaisempaa korjata vasta kesällä häämöttävän julkisivuremontin yhteydessä, tullee kyseeseen lähinnä vuokranalennus. Muutamia päiviä kestävä paukkupakkanen tuskin vielä oikeuttaa vuokralaista purkamaan vuokrasopimusta, jos sisälämpötila tuona aikana on hieman sallittua alempi.
Edellytyksenä vuokralaisen oikeudella vuokranalennukseen tai purkamiseen on se, ettei puutteellinen kunto johdu vuokralaisen omasta laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Vuokranalennusvaatimusta tai purkuoikeutta rajoittaa esimerkiksi se, jos vuokralainen on itse estänyt huoneistoon pääsyn mittausten tai korjausten tekemiseksi taikka jos vuokralainen on rajoittanut ilmankiertoa esimerkiksi tukkimalla ilmanvaihtokanavat niin, ettei lämmin ilma kulje asunnossa normaalisti.
Laissa todetaan, että vuokralainen saa tietyin edellytyksin sopimuksen purkamisen sijaan korjata puutteellisuuden itse. Vuokralaisen ei kuitenkaan auta itse mennä korjailemaan vuotavia rakenteita, eihän sitä voi tehdä omin päin osakkeenomistajakaan. Tällöin vuokranantajaosakkaan kannattaa toimittaa yhtiön edustajille kirjallinen korjauskehotus. Lisäksi terveydensuojelulaissa todetaan, että terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa liiallisesta kylmyydestä vastuussa olevan ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Jos esimerkiksi lämpötila asunnossa on alle 18 astetta, voi terveydensuojeluviranomainen edellyttää korjauksia ja tehostaa määräystään uhkasakolla.
Mikäli tämä tai osakkeenomistajan kirjallinen korjauskehotus ei tuota tulosta, voidaan taloyhtiötä vastaan nostaa teettämiskanne käräjäoikeudessa. Tämä lienee kuitenkin aina se viimeinen vaihtoehto ja sopuratkaisu on aina toivottavampi. Mikäli ongelma on todellinen, painiskelevat luultavasti myös muut osakkaat saman ongelman parissa. Jos esimerkiksi eristeiden, rakenteiden tai lämmitysjärjestelmän remontti ei vielä ole tiedossa, lienee korkea aika aloittaa sellaisen suunnittelu.
Pakkasilla kannattaa tarkastaa lämmitysjärjestelmän toiminta säännöllisesti. Järjestelmän puutteellinen toiminta paljastuu helpoiten pakkasilla, kun sen pitäisi tuottaa eniten lämpöä. Aktiivisella seuraamisella ongelmat voidaan havaita ajoissa.
Vuoden LVI-nainen, Kangasalan Putkilämpö Oy:n toimitusjohtaja Virpi Rannikko kertoo vinkkejä taloyhtiön energiansäästöön. Lämmityksen pienentäminen, valaistuksen vaihtaminen led-valoihin ja veden säästäväinen käyttö pienentävät energialaskua jo merkittävästi.
Energiaremonttien hinnat ovat tasaantuneet laskeneen kysynnän vuoksi. Taloyhtiössä olisi siksi hyvä aika teettää energiaremontti, joka toisi säästöä pitkällä aikavälillä. Energiaremontti tarkoittaa ennen kaikkea energiatehokkuuden lisäämistä.
Huonelämpötilan pienentämiseen ei riitä pelkkä patterin termostaatin pyöräytys pienempään asentoon. Rakennuksessa, jossa on vesikiertoinen patteri- ja lämmitysjärjestelmä, voidaan lämmityksen tehoa säätää verkostoon menevän veden lämpötilaa alentamalla. Tämä tehdään automaattisen säätöjärjestelmän avulla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään