Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkumetreillä yhteiskunnassa oli laajalti jaettu näkemys uudistamisen tarpeista. Tarvitsemme sujuvampaa kaavoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, sanoo RAKLI vetoomuksessaan.
Valitettavasti tavoite toisensa perään on sittemmin haihtunut pois. Näyttää siltä, että laki ei tule tarjoamaan välineitä niihin maankäytön asioihin, joihin yhteiskunnassamme pitäisi tarttua. Konkreettinen keino tilanteen korjaamiseksi olisi tuoda lakiin kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittisen päätöksentekoon, RAKLI toteaa.
Uudistus lähti liikkeelle raikkailla esityksillä kevennetystä ja selkeytetystä kaavajärjestelmästä sekä täydennysrakentamisen ja asuntotuotannon edistämisestä. Nyt selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen ovat vaihtumassa aiempaa moniportaisempaan kaavajärjestelmään, mikä on täysin poikkeuksellinen suunta eurooppalaisessa kontekstissa, vetoomuksessa kerrotaan.
Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Tavoitteena on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Raklin ja ympäristöministeriön green deal -sopimus edistää tätä tavoitetta.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu hiipuu, selviää Raklin Vuokra-asuntobarometristä. Rakentamisen rahoitus ja työvoima kallistuvat, mikä vaikeuttaa vuokra-asuntorakentamista. Vuokra-asunnoille on kuitenkin kysyntää.
Valokuituyhteyksien hankintaa koskevia päätöksiä ei pidä taloyhtiössä tehdä kaupallisten toimijoiden esitteiden pohjalta. Tärkeämpää on selvittää osakkaiden tarpeet ja toiveet, ja muistaa avoimuus kaikessa päätöksenteossa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään