Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen alkumetreillä yhteiskunnassa oli laajalti jaettu näkemys uudistamisen tarpeista. Tarvitsemme sujuvampaa kaavoitusta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, sanoo RAKLI vetoomuksessaan.
Valitettavasti tavoite toisensa perään on sittemmin haihtunut pois. Näyttää siltä, että laki ei tule tarjoamaan välineitä niihin maankäytön asioihin, joihin yhteiskunnassamme pitäisi tarttua. Konkreettinen keino tilanteen korjaamiseksi olisi tuoda lakiin kiinteistönomistajalle mahdollisuus valmistella asemakaava poliittisen päätöksentekoon, RAKLI toteaa.
Uudistus lähti liikkeelle raikkailla esityksillä kevennetystä ja selkeytetystä kaavajärjestelmästä sekä täydennysrakentamisen ja asuntotuotannon edistämisestä. Nyt selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen ovat vaihtumassa aiempaa moniportaisempaan kaavajärjestelmään, mikä on täysin poikkeuksellinen suunta eurooppalaisessa kontekstissa, vetoomuksessa kerrotaan.
Omistusasuntojen kysyntä on piristynyt kuluvana vuonna, mutta myytävien asuntojen tarjonta on jäänyt odotettua heikommaksi. Tänä vuonna vanhojen osakeasuntojen hinnat laskevat 1–2 prosenttia viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Raklin asuntomarkkinakatsauksesta.
Rakentamisen ennustetaan kääntyvän tänä vuonna noin 4 prosentin kasvuun. Kasvua povataan kaikille rakentamisen sektoreille. Asuntojen kysyntä lisääntyy, mutta tarjonta takkuaa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Porissa jo useampi taloyhtiö on tehnyt päätöksen lunastaa vuokratontti kaupungilta omaksi. Porilaisissa taloyhtiöissä mietityttää, vastaako hinnoittelu edelleen markkinahintaa myös niillä alueilla, joissa vanhojen asuntojen myyntihinnat voivat olla alle 500 euroa neliöltä.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään