Ympäristöministeriö on saanut joulukuussa päätökseen vuonna 2013 käynnistyneen rakentamismääräyskokoelman uudistustyön. Mittavassa uudistuksessa kokoelma päivitettiin vastaamaan kestävän ja hyvän rakentamisen nykyaikaisia vaatimuksia, vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Rakentamismääräyskokoelma on uudistettu vaiheittain. Kokonaisuudessaan uudet vaatimukset tulivat voimaan 1.1.2018.
”Uudistamisessa on käyty koko ajan hyvää vuoropuhelua rakennusalan toimijoiden kanssa, ja uusien vaatimusten pääasiallinen sisältö on ollut jo pidempään alalla tiedossa”, kertoo rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.
Uudistus selkeyttää sääntelyä. Lisäksi yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty noin puoleen aiempaan verrattuna. Tämä on tehty rakentamisen laadun vaatimustasoa heikentämättä.
”Vaatimukset ja suosituksina annettavat ohjeet on nyt erotettu toisistaan, mikä helpottaa vaatimusten soveltamista. Myös korjausrakentaminen on uutena kokonaisuutena mukana. Asetukset ottavat huomioon yhteiseurooppalaiset rakennustuotteiden sisämarkkinat, mikä edistää myös kotimaisen rakennusalan vientiä”, Lehtinen sanoo.
Kaikkiin asetuksiin on laadittu perustelumuistio. Olemassa olevissa rakennuksissa voidaan pääsääntöisesti soveltaa rakentamisen aikana voimassa olleita määräyksiä.
Asetukset julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa Finlex-palvelussa. Rakentamismääräyskokoelma on jatkossa ministeriön sähköinen julkaisu, joka tarjoaa kootusti maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset asetukset ja niihin liittyvät suositukset koskien rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta.
Kun linjasaneeraus alkoi tulla ajankohtaiseksi reilun neljänkymmenen vuoden ikäisessä As Oy Meri-Naantalissa, ei hankkeeseen syöksytty suin päin, vaan huolella ja harkiten. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Näsi korostaa ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä osaavien ammattilaisten kanssa.
Espooseen valmistui viime vuonna 3 270 uutta asuntoa, mikä on yli kaksituhatta asuntoa vähemmän kuin edellisvuonna, kertoo Espoon kaupunki. Asuntorakentamisen matalasuhdanteesta huolimatta kaupungin asuntotuotantotavoitteet täyttyivät.
Pääkaupunkiseudulla on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja, joiden asukkaat ikääntyvät. Kauppakassien kantaminen ylimpään kerrokseen tuntuu kaikista raskaalta, ja liikuntakyky voi joskus tilapäisesti heiketä. Olisiko aika harkita jälkiasennushissiä?
Nopea korkojen ja rakennuskustannusten nousu sekä voimakas inflaatio ovat hidastaneet niin rakentamisen kuin asuntomarkkinoiden kehitystä pääkaupungissa. Eniten asuntoja valmistui viime vuonna Kalasatamaan ja Pohjois-Pasilaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään