Uponor toteutti lokakuussa 2018 selvityksen radontietämyksestä jo kolmatta kertaa perättäin. Selvitys osoittaa, että radonin riskit tiedostetaan suhteellisen hyvin. Ilahduttavaa on, että kolmen vuoden aikana toimet radonin ehkäisemiseksi ovat vastausten perusteella lisääntyneet. Kiinteistön radonmittauksen oli teettänyt lähes kolmasosa vastaajista.
– Tärkeää on ymmärtää riskit ja tutkia asia. Radon on sisäilman radioaktiivinen kaasu ja se kulkeutuu asuntoon maaperästä perustuksessa olevien rakojen kautta. Koska radonia ei voi aistia, on mittaaminen ainoa tapa selvittää sen määrä sisäilmassa. Asunnon radonpitoisuutta voidaan alentaa tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin. Keinoja ovat esimerkiksi radonimuri, radonkaivo, vuotoreittien tiivistäminen ja ilmanvaihdon tehostaminen, kertoo Uponorin tuotepäällikkö Jaana Honkonen.
Selvitys toteutettiin kyselynä omakotitalo- ja rivitaloasukkaille Rakentaja.fi – sekä Uponor KOTI Facebook -sivuilla. Kyselyyn vastanneita oli 927. Vastauksia kyselyyn saatiin koko maasta ja puolet heistä oli suurimmilta radonriskialueilta, eli Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Hämeestä.
Vastaajista 78 % asuu omakotitalossa ja loput rivitalossa. Suurin osa (71 %) asuu yli 20 vuotta vanhassa talossa. Tämän ikäisissä taloissa ei lähtökohtaisesti ole otettu huomioon radonin torjuntaa. Säteilyturvakeskus STUKin mukaan radonturvallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa. Tavoitteena on päästä mahdollisimman alhaiseen radonpitoisuuteen niin uudisrakentamisessa kuin saneerauksissa.
Tehtyjen radonmittausten määrä on kasvanut selvästi ja vastaajista lähes kolmannes oli tutkituttanut kiinteistönsä. Mitatuissa kohteissa 10 %:ssa oli liikaa radonia. Lukema on korkea, jos radonarvo ylittää 400 Bq/m3. Radonongelman kertoo hoitaneensa 10 % vastaajista; se on selkeä parannus aiempiin vuosiin verrattuna. Myös vastaajien valmius remonttiin on kohonnut edellisvuosista. Remontin tehneet ovat pääosin tyytyväisiä remonttiin.
Vastauksista selviää, että radontuntemus on pysynyt samalla suhteellisen hyvällä tasolla kolmen vuoden ajan. Toimia radonin torjumiseksi voitaisiin tehdä vieläkin enemmän.
– Säteilyturvakeskus STUKin mukaan noin puolet tavallisen suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Pitkäaikainen asuminen korkeassa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tärkeintä on, että erityisesti riskialueilla radonpitoisuus tutkitaan ja ongelmat korjataan, Uponorin Jaana Honkonen painottaa.
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Radonpitoisuudet voivat vaihdella taloyhtiön asuntojen välillä, eikä pitoisuus ole sama edes yksittäisen asunnon eri tiloissa, kertoo Säteilyturvakeskus (STUK). Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu sisäilmaan maaperästä rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta.
Talotekniikka-alalla uudistuotannon lasku jatkuu, selviää alan suhdannekyselystä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset. Asuntokorjauksia hidastaa myös monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla.
Taloyhtiön ja kiinteistöpalveluyrityksen yhteistyö sujuu, kun huoltosopimus on yksiselitteinen, osapuolet tuntevat toisensa ja tieto kulkee. Tärkeää on myös palveluyrityksen aktiivisuus ja ennakointi, sanoo As Oy Kemin Aallottaren hallituksen puheenjohtaja Erkki Nikkanen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään