Puolet taloyhtiöiden asunnoista ilman toimivia palovaroittimia

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että melkein kaikilla on palovaroitin. Näin kertoo myös Pelastusopiston tekemä kansalaistutkimus ”Suomalaisten pelastusasenteet 2020”. Sen mukaan 96,5 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että kodista löytyy palovaroitin.

– Tilanne ei ole kuitenkaan näin hyvä, sillä havaitsimme ARAn kanssa tekemässämme tutkimuksessa, että 70 prosentissa vuokra-asunnoista on jokin puute palovaroittimissa − niitä ei ole riittävästi, ne eivät toimi, ne ovat liian vanhoja tai ne on väärin asennettu, SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo.

– Lisäksi kuolemaan johtaneissa tulipaloissa noin 63 prosenttia asunnoista oli ilman palovaroittimia tai ne eivät olleet toimintakunnossa. Tässä on otettu huomioon vuosina 2009–2018 kaikki ne asuntopalot, joissa palovaroittimen toiminta oli tiedossa, Telaranta jatkaa.

Tutkimustuloksia tukevat myös Pelastustoimen tilastot, jotka kertovat, että viimeisen viiden vuoden aikana puolessa taloyhtiöiden asuntopaloista ei ollut palovaroitinta lainkaan tai varoittimessa ei ollut paristoa tai se ei toiminut. Tulipaloja taloyhtiöiden asunnoissa oli lähes 8300 vuosina 2016–2020.

Palovaroitin vähentää palokuolemia ja taloudellisia vahinkoja

Jos naapurissa syttyy tulipalo, se on hengenvaarallista muillekin asukkaille. Palovaroitin ei estä tulipaloja, mutta sen avulla voidaan ehkäistä ihmishenkien menetyksiä, suuria omaisuusvahinkoja ja pitkäkestoista haittaa asumiselle.

Yhdestä asunnosta alkanut tulipalo voi aiheuttaa taloyhtiössä esimerkiksi:

• tulipalon leviämisen muihin asuntoihin esim. porraskäytävän tai rikkoutuneen ikkunan kautta
• ihmishenkien menetyksiä muissakin asunnoissa tai porraskäytävässä
• vahinkoa naapuriasuntoihin tulen, savun ja sammutusveden vuoksi
• jopa yli vuoden remontit ja asumiskelvottomuuden
• vuokranantajien vuokratulojen keskeytymisen pitkäksi aikaa.

Toimivat palovaroittimet antavat aikaa alkusammutukselle ja pelastautumiselle ja havahduttavat usein myös naapurit onnettomuustilanteessa. Toimivat palovaroittimet ovat kaikkien asukkaiden turva.

Taloyhtiöille halutaan enemmän vastuuta

Valtaosassa taloyhtiöistä vastuu palovaroittimista on tällä hetkellä asukkaalla itsellään. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja LähiTapiola kampanjoivat yhdessä sen puolesta, että taloyhtiöt ottaisivat suuremman roolin ja asennuttaisivat kaikkiin asuntoihin palovaroittimet.

Taloyhtiöille on tuotettu tietoa ja tukimateriaalia palovaroittimien asentamiseksi kaikkiin asuntoihin. Paloturvallinen taloyhtiö -sivuilla on esimerkiksi laskuri, jonka avulla voidaan selvittää tarvittavien palovaroittimien määrä.

Lisäksi tarjotaan kolme vaihtoehtoa plussineen ja miinuksineen siitä, millaiset palovaroittimet on mahdollista valita sekä huoneistojen pohjapiirrosesimerkkejä siitä, mihin palovaroittimet olisi hyvä asentaa. Sivustolla on myös osakasaloite, jotta asia olisi helpompi viedä yhtiökokouksen käsittelyyn.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.3.2022

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet keskimäärin lähellä eläkeikää

Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

10.1.2022

Taloyhtiöt tyytyväisiä suunnittelu- ja valvontapalveluiden laatuun

Taloyhtiöt käyttävät ulkopuolista suunnittelua ja valvontaa sitä todennäköisemmin, mitä kalliimmasta korjaushankkeesta on kysymys. Alle 50 000 euron hankkeista lähes puolet tehtiin ilman suunnittelua, kun taas yli 500 000 euron korjaushankkeista suunnittelijaa käytettiin lähes kaikissa. Ulkopuolista valvontaa käytettiin alle 50 000 euron hankkeista lähes 60 prosentissa ja yli 500 000 euron hankkeista miltei jokaisessa.

5.1.2022

Korona sulkee myös taloyhtiöiden kuntosalit ja lenkkisaunat

Kuntosalien sulkemiset koskevat myös taloyhtiöiden kuntosaleja Jos alueen aluehallintovirasto on tehnyt päätöksen kuntosalien sulkemisesta, tämä koskee myös taloyhtiöiden omia kuntosaleja. Nämä tulee siis sulkea rajoitusten voimassaolon ajaksi. Omat saunavuorot saavat jatkua Aluehallintoviranomaisen päätös yleisten saunojen sulkemisesta ei koske asukkaiden omaan käyttöön varattuja saunavuoroja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti