Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella on viime vuosina rakennettu ennätysmäärin asuntoja, jotka ovat valtaosin pieniä vuokrayksiöitä ja -kaksioita. Asia ilmenee Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran ja väestöasiantuntija Pekka Vuoren tuoreesta tutkimuksesta.
Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009.
Katsauksen tulokset osoittavat, kuinka asuntotuotanto on muuttunut yksiö- ja kaksiovaltaiseksi. Yksiöiden ja kaksioiden yhteenlaskettu osuus oli Espoossa ja Helsingissä noin 57 prosenttia, Vantaalla lähes 70 ja Tampereella peräti 76 prosenttia.
Asuntotuotanto on muuttunut yksiö- ja kaksiovaltaiseksi.
Vuosina 2019–2021 valmistuneiden asuntojen keskikoko on romahtanut. Vantaalla valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 47 neliömetriä (86 neliötä vuosina 2000–2009), Espoossa 58 neliötä (91) ja Helsingissä 57 neliötä (76). Lisäksi yksiöiden ja kaksioiden keskipinta-ala pieneni huomattavasti.
Uusi asuntotuotanto on painottunut vahvasti pienasuntoihin, joista suurin osa on päätynyt vuokralle. Omistusasuminen on uusissa pienasunnoissa hyvin marginaalista. Äärimmäisin esimerkki on Tampere, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 4 prosenttia oli omistusasuntoja ja 79 prosenttia sijoitusvuokra-asuntoja. Pienten omistusasuntojen määrän vähentymisestä voi päätellä esimerkiksi nuorten pääsyn omistusasuntoon vaikeutuneen.
Tutkimus Asuntorakentamisen muutokset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella vuosina 2015-2021 on julkaistu Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarjassa ja löytyy osoitteesta hel.fi.
Taloyhtiöissä asuu paljon osakkaiden vuokralaisia, jotka on tärkeää ottaa mukaan kaikkeen asumisviestintään. Vuokranantajan tulee varmistaa, että vuokralainen saa riittävän tiedon hoitovastuistaan, ja rohkaista tätä ilmoittamaan vioista ja puutteista.
Vuokralainen on lain nojalla velvollinen korvaamaan vuokranantajalleen aiheuttamansa vahingot. Taloyhtiö ei kuitenkaan voi vaatia vuokranantajalta korvausta vuokralaisen vahingoittaessa yhtiölle kuuluvia rakennuksen osia.
Tilaajille
Vuokralainen purki vuokrasopimuksen, kun taloyhtiö uhkasi ottaa huoneiston hallintaansa. Vuokrasopimus koski liiketoiminnan aloittamista huoneistossa, vaikka taloyhtiö oli kieltänyt liiketoiminnan kyseisessä huoneistossa. Asiaa puitiin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.
Tilaajille
Korkojen ja vastikkeiden nousu ei automaattisesti mahdollista vuokrankorotuksia, muistuttaa Suomen Vuokranantajat. Vuokrankorotusehto kannattaa kirjata vuokrasopimukseen, ja jos näin ei ole tehty, vuokranantaja ja vuokralainen voivat neuvotella asiasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään