Perusasiat kuntoon – taloyhtiöt säästävät kilpailuttamalla

Yksityisten vuokranantajien edunvalvontajärjestö kannustaa taloyhtiöitä tekemään perusasiat paremmin. Kiinteistöliiton tekemän korjausrakentamisbarometrin mukaan noin neljännes taloyhtiöistä kysyy lainatarjouksen korjausrakentamiseen vain yhdeltä pankilta. ”Taloyhtiöiden hallitusten on huolehdittava, että pankkirahoitus korjausrakentamiseen kilpailutetaan kunnolla ja useasta pankista. Tällä hetkellä asukkaat velkaantuvat taloyhtiöiden kasvavan velkamäärän vuoksi huomaamattaan. Yhtiön lainojen hyvällä ja kattavalla kilpailuttamisella taloyhtiön osakkaat säästävät rahaa”, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Yksi hyvän ja huonon taloyhtiön eroista on se, että hyvässä yhtiössä kilpailutetaan kaikki mahdolliset asiat suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi huolto, siivous, sähköt, vakuutukset ja tietenkin myös isännöinti. ”Taloyhtiön hallitus kilpailuttaa isännöitsijän. Hyvään isännöintiin kannattaa satsata, koska hyvä isännöitsijä kilpailuttaa kaiken muun”, kannustaa Koro-Kanerva.

Korjaushankkeisiin varaudutaan parhaiten suunnitelmallisuudella

Korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaat 40 prosenttia vastaajista varautuu korjauksiin keräämällä varoja etukäteen. Suomen Vuokranantajien mielestä korjaushankkeisiin varautumisessa tärkeintä on tehdä hankkeet hyvissä ajoin ja suunnitelmallisesti. ”Ei ole järkevää makuuttaa osakkaiden rahoja taloyhtiön tilillä turhaan. Uskoisin, että osakas itse parhaiten tietää, miten rahansa käyttää. Korjausrakentamishankkeissa on olennaista olla tietoinen kiinteistön kunnosta ja toteuttaa suunnitelmallisesti kiinteistön kunnossapitoa”, kommentoi Koro-Kanerva.

Strategista ajattelua kaivataan lisää myös taloyhtiömaailmaan. Koro-Kanerva näkee, että hyvälle isännöinnille on kysyntää. ”Taloyhtiöissä pitäisi ottaa käyttöön kiinteistönhoitostrategia ja toimia sen mukaan. Vitkastelu saattaa monesti tulla hyvin kalliiksi”, painottaa Koro-Kanerva.

Kiinteistöliiton tekemän korjausrakentamisbarometrin mukaan korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa, mutta ruuhka-Suomen ulkopuolella taloyhtiöiden hallitusten jäsenet odottavat korjausrakentamisen vähentymistä. Suomen Vuokranantajat uskoo, että korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan samaa vauhtia kuin aiemmin. Kyselyssä esiin tullut lievä rakentamisen hidastuminen kertoo enemmän siitä, että talouden epävarmuus on jatkunut pitkään.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2016 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2121 vastaajaa. Vastaajista 1519 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 303 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä sekä 299 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Syksyllä 2016 erityisteemana oli esteettömyys, jonka tuloksia hyödynnetään erikseen menossa olevan kehityshankkeen yhteydessä. Kysely toteutettiin nettikyselynä 27.9. – 16.10.2016.

Korjaushankkeiden rahoituksessa vain pieniä muutoksia kevääseen 2016 verrattuna

• Hieman runsaat 40 % vastaajista ilmoittaa yhtiönsä varautuvan korjauksiin keräämällä varoja etukäteen
• Ennakkovarautuneista noin 60 % ovat varautuneet ennakkorahastoinnein ja miltei 50 % asuintalovarauksienavulla
• Pankkilainaa käytetty 51 prosentissa yhtiöitä ensisijaisenarahoitusmuotona
• Lainarahaa on ollut varsin hyvin tarjolla korjauksiin
• Edelleen noin neljännes taloyhtiöistä kysyy vain yhdeltä pankilta tarjouksen
• Lainarahoituksen saatavuuden arvioidaan olevan hieman keväistä arviota parempi (saldoluku: 0 / Kevät 2016 vs. -4 / Kevät 2016)
• Lainaehtojen heikentymiskehityksessä arvio keväisen kaltainen (saldoluku: -9 / Syksy 2016 vs. -9 /Kevät 2016)
• Lainamarginaalin keskiarvo yhä laskenut: 1,1 %-yksikköä (vs. 1,2 / Kevät 2016, ja 1,4 / Syksy 2015). Noin 80 % marginaaleista välillä 0,6 –1,8 %.