Kosteus- ja hometalkoiden Korjaa ajoissa ja säästä -tutkimushanke selvittää, kuinka paljon kustannuksia voidaan säästää, mikäli rakennusten korjaustoimet aloitetaan ajoissa ennen rakennusosien vaurioitumista. Alkuvuodesta valmistuvan tutkimuksen tuloksista hyötyvät kiinteistönomistajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
Rakennusten ylläpidossa on tyypillistä korjausten aloituksen venyttäminen liian pitkään. Usein työhön ryhdytään vasta, kun jokin rakennusosa vaurioituu esimerkiksi vesivuodon seurauksena tai rakenteiden ja järjestelmien ongelmat laukaisevat käyttäjien oireilun.
”Kosteus- ja hometalkoiden tärkeimpiä tehtäviä on tukea kiinteistönomistajia ennakoivassa korjaamisessa. Suomessa rakennuskannan korjausvelan arvioidaan olevan 30–50 miljardia euroa. Nyt käynnistämämme tutkimuksen tuloksista hyötyvät kiinteistönomistajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla”, toteaa talkoiden ohjelmapäällikkö Katja Outinen.
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n tekemässä tutkimuksessa verrataan kahden eri korjaustavan suoria korjauskustannuksia. Ensimmäisessä tapauksessa rakenne korjataan hieman ennen kuin se vaurioituu, jolloin rakennetta ei tarvitse kuivata eikä puhdistaa mikrobeista. Toisessa tapauksessa rakenne korjataan vasta, kun vaurioituminen on jatkunut niin pitkään, että korjaus vaatii rakenteen purkamisen, puhdistamisen ja materiaalien vaihtamisen. Ensi helmikuussa valmistuvan tutkimuksen tulokset esitetään selkeänä taulukkomallina. Tutkimushankkeen taloudelliset tarkastelut ja raportoinnin tekee DI Paavo Kero.
”Meillä on kokemusperäinen tieto siitä, että korjausten lykkääminen nostaa kustannuksia helposti kaksin- tai jopa kolminkertaisiksi. Nyt tavoitteena on selvittää, kuinka paljon kustannukset tarkkaan ottaen kasvavat, jos korjauksia ei tehdä ajoissa”, kertoo tutkimuksesta vastaava tekniikan tohtori Juhani Pirinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä.
Pirisen mukaan ennaltaehkäisevä korjaaminen on viime vuosina jonkin verran lisääntynyt, mutta edelleen sitä tehdään liian vähän. Julkisella puolella rajoitteena ovat usein niukat määrärahat.
”Korjausrakentamisen suorittaminen ajoissa on paitsi rakennusten käyttäjien terveyden kannalta tärkeää myös kustannustehokasta. Kouluistamme löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kustannukset ovat karanneet käsistä, kun korjauksia on lykätty liian pitkälle. Kouluja on jouduttu jopa purkamaan, koska korjaaminen olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen”, Juhani Pirinen toteaa ja huomauttaa, että Korjaa ajoissa ja säästä -tutkimuksessa lasketaan ainoastaan rakennusteknisiä kustannuksia. ”Niiden lisäksi seuraa käyttäjien terveysongelmien ja tuottavuuden laskusta aiheutuvia kustannuksia, jotka eivät sisälly tutkimukseen.”
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Vesivahingot, piilovuodot ja hukkaan valuvat kuutiot ovat tuttuja murheita taloyhtiöissä. Kun vedenkäyttöä hallitaan aktiivisesti, taloyhtiö ei ainoastaan ehkäise vahinkoja vaan myös säästää rahaa ja pienentää ympäristövaikutuksia.
Smartvatten
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään