Tavanomaista lämpimämmät talvet ja sade ovat aiheuttaneet kattovuotoja omakotitaloissa. Tavallisesti kattovuodot ajoittuvat syksyyn ja kevääseen, kirjoittaa Tekniikka & Talous.
Leudot talvet tiheine lämpötilanvaihteluineen rasittavat kattoja. Vanhemmille katteille runsaat sateet ovat aina riski. Kun sää käy välillä pakkasen puolella ja lauhtuu taas, rakenteissa oleva kosteus laajenee jäätyessään ja kuluttaa materiaaleja, kiinnikkeita ja saumoja. Jatkuva lämpötilan vaihtelu lisää yläpohjan kondensiokosteutta.
Pienetkin virheet katossa ja vuodot voivat aiheuttaa ongelmia, jos kosteus muhii pitkään rakenteissa, eikä pakkasilma pääse kuivattamaan kattorakenteita välillä. Kosteus luo hyvät kasvuolosuhteet sieni- ja homeitiöille. Nykyisenlaisen talvisään yleistyessä täytyy tulevaisuudessa kiinnittää erityisen suurta huomiota katon tuulettuvuuteen ja aluskatemateriaaliin, kertoo kattosaneerausyritys Vesivekin tekninen johtaja Jari Pohja.
Lue lisää täältä
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Suomen Vuokranantajien tuoreen barometrin mukaan hoitokulujen nousu on edelleen merkittävä riski asuntosijoittamisen kannalta. Vuokraustoiminta ja vuokralaisen löytäminen on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vaikeaa, mutta nyt tilanne on helpottunut.
Osakkaan jättäessä vastikkeensa maksamatta taloyhtiön kannattaa aina ryhtyä hallintaanottomenettelyyn mahdollisimman nopeasti. Jos osakkaana sattuu olemaan esimerkiksi osakeyhtiö, joka joutuu konkurssiin, on hallinttanottoprosessi hieman mutkikkaampi.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään