Omaa asuinpaikkaa arvostetaan Suomessa – kuntien kannattaa vahvistaa omaa luonnettaan

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrissa selvitettiin mistä oman paikkakunnan ylpeydenaiheet asukkailleen muodostuvat. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat arvioivat omien asuinpaikkakuntiensa vetovoimaisuutta esimerkiksi tapahtuma- ja kauppatarjonnan runsauden kautta tai vaikkapa ihmisten välisen mutkattoman vuorovaikutuksen perusteella.

Maailman onnellisimmaksi maaksi hiljattain arvioitu Suomi on myös asuintyytyväisyydessään sekä Euroopan että maailman kärkeä. Suomessa on pystytty pitämään muita maita paremmin huolta siitä, ettei huonoja ja turvattomia asuinalueita pääse muodostumaan. Lisäksi Suomessa kohtalaiset asumisen olosuhteet on turvattu hyvin kaikille. Erilaisia asuinympäristöjä Helsingin ydinkeskustasta Enontekiön erämaahan on Suomessa tarjolla hyvin.

Suomen Asuntomessujen asukasbarometrissa selvitettiin mistä oman paikkakunnan ylpeydenaiheet asukkailleen muodostuvat. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaat arvioivat omien asuinpaikkakuntiensa vetovoimaisuutta esimerkiksi tapahtuma- ja kauppatarjonnan runsauden kautta tai vaikkapa ihmisten välisen mutkattoman vuorovaikutuksen perusteella. Maaseudulla painottuu luonnonkaunis ympäristö ja oma rauha yhdistyneenä palveluihin kohtuullisilla etäisyyksillä. Oman paikkakunnan ylpeydenaiheena voi olla jossain kristilliset perinteet, toisaalla kaksikielinen vilkas kulttuurielämä tai talkoohenkinen yritteliäisyys.

Asukasbarometrin mukaan lahtelaiset ja kouvolalaiset korostavat mielellään sitä, miten hyvällä hinta-laatusuhteella varustetun paketin paikkakunta tarjoaa lyhyillä yhteyksillä joka paikkaan. Luumäkeläiset tuovat esille matalaa veroäyriä. Tamperelaiset ovat ylpeitä kaupungin maineesta Suomen halutuimpana asuinpaikkakuntana.  Helsingissä ja Turussa tärkeää on kaupunkikulttuuri, Jyväskylässä korostui opiskelijakaupunkiluonne. Joensuussa kaupungin vetovoimatekijäksi nousi tuttavallinen jutusteluilmapiiri ja yksityiskohtana Oulusta esimerkiksi kaupungin pyöräreitit.

Hinta/laatusuhde monille tärkeää

Kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo, että heidän omalla asuinalueellaan on poikkeuksellisen hyvä hinta/laatusuhde.

– Keskimääräinen tyytyväisyys omaan asuinympäristöön ei valtakunnallisesti juuri poikkea sen mukaan, onko kyseessä suuri vai pieni paikkakunta, tai missä päin Suomea paikkakunta sijaitsee. Kuntien omille asukkaille kunnan brändi on ennen muuta asuinympäristö, josta käsin oman arjen pyörittäminen tapahtuu. Tärkeimpinä arjen rakennuspuina kärkeen nousevat hyvin järjestetyt palvelut ja paikallisluonto, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.

Suurimmissa kaupungeissa asuvat pitävät erityisen tärkeänä kaupungin tehtävää huolehtia asuinympäristöjen kauneudesta ja viihtyisyydestä sekä vuokra-asuntojen riittävästä tarjonnasta. Pienemmillä paikkakunnilla tärkeimpinä kehityskohteina nousevat koko Suomen tasolla päällimmäisiksi huoli työllisyydestä, väkiluvun kehityksestä, ja joukkoliikenneyhteyksistä.

– Asuinpaikkaylpeys syntyy arjen toimivuuden ja luonnon lisäksi omaleimaisuustekijöistä, tutkimuksesta vastannut Kari Tervonen kertoo.

Kuntaliiton tekemien tutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista arvioi oman kuntansa sijoittuvan hyvin kuvitteellisessa kuntalaisten välisessä asukastyytyväisyysvertailussa. Ainoastaan reilu kymmenesosa suomalaisista arvioi oman kuntansa sijoittuvan kisassa huonosti.

Paikkakuntaidentiteetti vahva

Paikkakuntaidentiteetin tunne on Suomessa tutkitusti vahvempi kuin maakunta- tai asuinalueidentiteetin tunne.

– Perusasioihin ollaan tyytyväisiä nyt. Kunnallisten palveluiden kokonaistyytyväisyys on samalla tasolla kuin yritysten asiakastyytyväisyys keskimäärin on (3.8/5).  Nykyisen asunnon sijainnin osalta sekä arkiseen liikkumiseen meneviä aikoja että lähipalveluita pidetään läpi Suomen riittävän hyvinä, ja asumistoiveita kysyttäessä omakotiasumisella vähän syrjempänä on suurta imua. Toisaalta myös kasvukeskusten imu työmahdollisuuksineen on kiistaton, Timo Reina Kuntaliitolta toteaa.

Lähes puolet suomalaisista asuu edelleen omalla syntymäpaikkakunnallaan. Kilpailutilannetta eri kuntien välille ei kannata rakentaa, etenkään väkisin.

– Kuntien ei kannata yrittää olla ensisijaisesti parempia kuin muut paikkakunnat Suomessa. Riittää kun ne pyrkivät tekemään itsestään parhaan mahdollisen itsensä, ja kuuntelevat herkällä korvalla omien asukkaidensa toiveita. Parhaissa kokemuksissa paikkakunnan oma luonne on kestävin siemen uusienkin asukkaiden houkuttamiseen.  Palvelut ja sopivuus arjen tarpeisiin tekevät kunnasta mahdollisen asuinpaikan, mutta kiintymys syntyy omaleimaisuustekijöistä, Kari Tervonen kuvailee.

Suomen Asuntomessut on kerännyt laajan kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimusmateriaalin suomalaisesta asumisesta ja hyvinvoinnista vuosina 2017 ja 2018.

Tutkimuksen vastaajina on ollut edustavalla väestörakenteella eri tutkimuskierroksilla 1000 –  1800 suomalaista, ikäjakaumalla 20-75-vuotta. Tutkimusten tiedonkeruun toteutti Norstat tammikuussa 2018, sekä tammi-, huhti-, ja kesäkuussa 2017.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.12.2018

Viime vuosien hyvä talouskehitys kasvattanut asuntokuntien tuloja eniten Lapissa

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan asuntokuntien mediaanitulo oli Suomessa viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin Suomen talouden usean vuoden kestänyt supistuminen päättyi. Parhainta tulokehitys on ollut Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, joissa asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2017 noin 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014. Lounaissuomalaisessa Vakka-Suomen seutukunnassa vastaava tulojen kasvu oli 4,7 prosenttia.

16.5.2017

Talkoot ja pihan pelisäännöt

Taloyhtiössä asuminen tarkoittaa yhteiseloa taloyhtiön muiden asukkaiden kanssa. Parhaimmillaan taloyhtiö muodostaa yhteisön, jossa kaikki viihtyvät. Jokaisella osakkaalla ja asukkaalla on tärkeä rooli siinä, että asuminen taloyhtiössä sujuu mukavasti, viihtyisästi ja vastuullisesti.

14.4.2015

Kohti graniittilinnaa

Suomen Kiinteistölehti tenttasi kantoja asumista koskettaviin kysymyksiin kahdeksan eduskuntavaaleihin osallistuvan puolueen ehdokkailta. Painotuksissa on eroja, mutta esimerkiksi asumiskustannusten nousun hillitsemisessä moni vastaajista koki tärkeäksi säätelyn vähentämisen. Myös kaavoitukseen haluttiin aktiivisempaa otetta, jotta asumiseen tarkoitettuja tontteja olisi tarjolla riittävästi.

17.5.2018

Kerrostaloasumisen suosio kasvaa

Talotyyppien välinen vertailu paljastaa asuntokuntien pakkautuvan kerrostaloihin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,9 prosentilla eli 22 600 asuntokunnalla. Yhteensä kerrostaloissa asui 1 214 500 asuntokuntaa, siis lähes puolet kaikista asuntokunnista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti