Helsingin Sanomat: Turun ydinkeskustassa sijaitseva huoneisto vaihtoi omistajaa vuonna 2017 noin 90 000 eurolla. Nyt myyjä joutuu palauttamaan myyntihinnasta 50 000 euroa korkoineen ja maksamaan oikeudenkäyntikuluja 30 000 euroa.
HS kertoo, että taustalla on erikoinen riita, joka aiheutui viranomaisten rekistereissä olevista vääristä tiedoista.
Asunnon myyjä ryhtyi kauppaamaan 40 neliön huoneistoa kesällä 2017. Huoneisto oli toiminut aiemmin parturi-kampaamona. Myyjä oletti huoneiston olevan liikehuoneisto.
Huoneistoa välittämään ryhtynyt kiinteistönvälittäjä selvitti huoneiston käyttötarkoitusta Turun kaupungin rakennusvalvonnasta. Sieltä ilmoitettiin, että huoneisto on merkitty rakennusrekisteriin asuinhuoneistoksi. Myös yhtiöjärjestyksessä ja isännöitsijäntodistuksessa huoneiston käyttötarkoitus oli asuinhuoneisto.
Koska huoneisto oli tarkoitettu asumiseen, sen arvo oli huomattavasti korkeampi kuin liikehuoneiston. Kun huoneisto vaihtoi omistajaa, molemmat osapuolet olivat siinä luulossa, että huoneisto kelpaa asumiseen.
Ostaja oletti, että hänen pitää vain hakea huoneistolle rakennuslupaa suihkutilojen ja ikkunoiden rakentamiseen. Remontin jälkeen huoneisto olisi asuinkuntoinen. Tässä vaiheessa huoneiston todellinen käyttötarkoitus paljastui.
Kun rakennuslupaa käsitellyt rakennustarkastaja kaivoi esiin kohteen alkuperäiset rakennuslupapiirustukset, paljastui, että huoneisto oli todellakin liiketoimintaan tarkoitettu. Kaupungin rakennusrekisterissä oleva tieto oli virheellinen, ja virhe oli matkannut jopa Digi- ja väestötietovirastoon.
HS kertoo riidan kahdesta käsittelystä käräjäoikeudessa, jossa ostajan vaatimukset kaupanpurusta tai kauppahinnan laskemisesta hylättiin. Turun hovioikeus muutti kuitenkin tuomiota.
Hovioikeuden mukaan huoneisto ei vastannut niitä tietoja, joita myyjä oli antanut ostajalle ennen kaupantekoa. Koska virhe ei johtunut myyjän huolimattomuudesta, ostaja ei ole oikeutettu vahingonkorvauksiin. Ostaja on kuitenkin oikeutettu 50 000 euron hinnanalennukseen. Lisäksi myyjän pitää maksaa ostajan oikeudenkäyntikuluja noin 30 000 eurolla.
Ostajan velvoitettiin maksamaan kiinteistönvälittäjän oikeuskuluja yli 6 500 eurolla, sillä virhe ei johtunut välittäjän huolimattomuudesta. Tuomiosta voi vielä valittaa hovioikeuteen.
Taloyhtiöille kohdistuvissa laskuissa esiintyy aika ajoin ylilaskutusta, minkä vuoksi laskujen tarkastamisen tärkeys korostuu entisestään. On suositeltavaa, että isännöitsijän lisäksi myös taloyhtiön hallitus osallistuu laskujen hyväksymiseen.
Tilaajille
Länsi-Uudellamaalla on alkuvuoden aikana havaittu ilmiö, jossa kiinteistöhuollon nimissä toteutetaan ammattimaisesti petoksia. Epäillyt ovat perustaneet kiinteistöhuoltoon liittyvän yrityksen ilman tosiasiallista liiketoimintaa ja lähettäneet laskuja yrityksen nimissä rikoshyödyn saamiseksi.
Espoolainen taloyhtiö joutui ongelmiin sähköautojen latausjärjestelmän hankintaprosessissa, koska latauslaitteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Aikaa ja reklamaatioita tarvittiin siihenkin, että urakoitsija ja latureiden toimittaja saivat laitteet toimimaan suunnitellusti.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään