Mitä voimme tehdä, ettei 390 000 ihmistä kaatuisi?

Suomalaisille sattuu vuosittain lähes 390 000* kaatumista ja liukastumista. Kaatumisista puolet johtaa sairaala- tai lääkärihoitoon, ja noin 1200 kuolee niiden seurauksena. Tulipalo syttyy noin 3000 kodissa joka vuosi. Nämä ovat selkeitä esimerkkejä siitä, että tapaturmat uhkaavat myös kotiympäristössä ketä tahansa tavallista ihmistä iästä ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Pelastusliitot ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö haastavat taloyhtiöt ja niiden asukkaat parantamaan omaa turvallisuuttaan koulutuksen keinoin.

Miten suomalaiset saataisiin pysymään pystyssä? Tai säästymään ylipäänsä erilaisilta tapaturmilta ja onnettomuuksilta kotona tai pihapiirissä? Pitääkö meidän alistua sille, että ”tapaturmia vaan sattuu” vai voimmeko pistää asialle pisteen?

– Kaatujat eivät ole vain iäkkäitä tai huonokuntoisia. Heidän joukossaan on ihan tavallisia matteja ja maijoja, jotka ovat menossa töihin aamulla, tulossa kaupasta kotiin tai viemässä roskia, korostaa turvallisuusasiantuntija Ira Pasi Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta. – Myös tulipalo voi osua kenen tahansa kohdalle. Tapaturmia ja onnettomuuksia voi kuitenkin jokainen kulkija ehkäistä tehokkaammillakin keinoilla kuin vain luottamalla hyvään tuuriin.

Taloyhtiöiden hallitukset voivat vaikuttaa onnettomuuksien ehkäisyyn

Taloyhtiöillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa onnettomuuksien ehkäisyyn. Yksi keino on pitää pelastussuunnitelma ajan tasalla. Mutta pelkkä pelastussuunnitelma ei riitä. Tarvitaan myös turvallisuuskoulutusta. Pelastusliitot ja SPEK haastavatkin kaikki taloyhtiöt ottamaan paikkansa turvallisuuden vahvoina vaikuttajina ja kouluttamaan hallituksensa ja turvallisuustiiminsä jäsenet.

– Jokaisella on velvollisuus tunnistaa vaarat, sillä vain tunnistettuja riskejä on mahdollista välttää, muistuttaa Pasi. – Omatoimisen varautumisen koulutus auttaa tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia turvallisuusriskejä ja ehkäisemään niitä.

SPEK on tuottanut kaksi uutta tapaturmista ja onnettomuuksista kertovaa videota. Ne valottavat katsojalleen sitä riskien maailmaa, jossa kotiympäristössämmekin elämme. Tilanteen voivat kuitenkin useimmat meistä ottaa haltuun ja ehkäistä omilla valinnoillaan ja toimintatavoillaan uhkia toteutumasta – kunhan vain tiedämme, millaiset riskit meitä uhkaavat.

*Vuonna 2010 loukkaantui fyysisesti kaatuen ja liukastuen 390 000 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös kodin ulkopuolella tapahtuneet loukkaantumiset. Toisaalta vuonna 2009 kotona ja pihapiirissä loukkaantui fyysisesti 320 000 henkeä ja kuoli yli 2 500 ihmistä. Tässä luvussa ei ole kuitenkaan mukana liikenne eikä väkivalta. Uudempia näin kattavia tilastoja ei ole saatavilla.

Lisätietoja:

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

isännöintikartellin seuraamusmaksut

26.6.2025

Isännöintiyritysten kartellivalitukset kaatuivat – seuraamusmaksut nousivat

Kor­kein hal­lin­to-oi­keus on ratkaissut isän­nöin­tia­lan kil­pai­lun­ra­joi­tus­ta kos­ke­vat va­li­tuk­set ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.

pieni taloyhtiö

25.4.2025

Raunistulan neljän kodin yhtiössä asiat hoidetaan omin voimin

Raunistulan puutaloalueella sijaitsevan entisen lakkatehtaan kiinteistössä tehdään päätökset yhdessä ja tartutaan talkoohengellä harjaan ja lumilapioon. Ari Kokko on toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta.

5.3.2025

Sähköautojen laturit toivat ongelmia taloyhtiölle – ”Sotkun selvittäminen vei aikaa vuoden”

Espoolainen taloyhtiö joutui ongelmiin sähköautojen latausjärjestelmän hankintaprosessissa, koska latauslaitteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Aikaa ja reklamaatioita tarvittiin siihenkin, että urakoitsija ja latureiden toimittaja saivat laitteet toimimaan suunnitellusti.

valokuituliittymä

14.11.2024

Valokuituliittymää ei aina saa luvatussa aikataulussa

Valokuituliittymiä markkinoidaan nopean yhteyden lisäksi nopealla rakentamisaikataululla. Todellisuudessa lupaukset eivät aina kuitenkaan pidä. Helsinkiläisen As Oy Airoranta 1:n valokuituyhteys valmistui yli vuoden luvattua myöhemmin, eikä viivästyksen syistä tiedotettu taloyhtiötä.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti