Ylen toimittaja testasi, kuinka helposti valtion toiminnan kannalta keskeisiin yrityksiin ja laitoksiin pääsee sisään huomioliiviin ja kypärään pukeutuneena, tikkaita kantaen sekä tyhjä kulkukortti kaulassa.
Testattuihin virastoihin kuului mm. Suomen Pankki, Säteilyturvakeskus, Viestintävirasto ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Tasapuolisuuden nimissä Yle testasi myös oman kulunvalvontansa (jossa ei tietenkään käytetty henkilökunnalle tuttua toimittajaa testaajana). Testattuja paikkoja oli 11 ja tulokset paljonpuhuvia.
Testissä käytettiin piilokameraa. Testi perustui A-studion toimittaja Pasi Peiposen esittämään roolihahmoon. Videot näyttävät, kuinka hän pääsee surutta ohi kulunvalvonnan, hisseistä aina toimistohuoneisiin asti. Yle esitti kuvatut videot yritysten ja laitosten turvallisuusvastaaville tai muille asianomasille, ja antoi mahdollisuuden kommentointiin. Kommentit esitetään myös Ylen jutussa.
Ei ole kauan aikaa siitä, kun Suomessa moniin virastoihin ja laitoksiin pystyi kävelemään suoraan sisään avoimesta etuovesta. Samoin kuin kerrostalojen rappukäytäviin. Yle uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kommentoi jutun tekoa niin, että he halusivat testata yhteiskunnallisesti merkittävien kohteiden turvallisuutta.
”Suomi on lintukoto. Luotamme toisiimme”, toteaa Jokinen ja jatkaa:
”Se on hyvä asia, mutta perusturvallisuuteen ja huomaavaisuuteen kuuluu myös kysyä sisälle kävelevältä, kuka olet ja mikä on asiasi. Se parantaa yrityksen työntekijöiden ja myös koko yhteiskunnan turvallisuutta.”
”On hyvä, että tämä asia nousee nyt kunnolla keskusteluun, koska valitettavan monessa tapauksessa näitä palveluja ostettaessa ostetaan näennäisturvallisuutta”, toteaa avainturvallisuuden konsultointipalveluja tarjoavan Keyconin Mirva Viljakainen.
Keskustelu herättelee hänen mielestään sekä palvelujen tuottajia kuin myös niiden ostajia.
”Jos halutaan mahdollisimman halvalla henkilö istumaan aulaan, niin sitä myös saadaan”, hän lisää.
Viljakaisen mielestä on turha syyllistää aulojen henkilökuntaa kulunvalvontapuutteista. Tässä on hänen mielestään kyse puutteellisesta kouluttamisesta, perehdyttämisestä ja laadunvalvonnasta.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että vieraillut virastot ja osa yrityksistä ovat valtionhallinnon suoria jatkeita, joko valtion virastoja tai valtion omistamia yrityksiä. Kyseessä on siis myös yhteisten verorahojen käyttö.
”On äärettömän tärkeää, että tilaaja määrittelee haluamalleen palvelulle laadun ja tarkan sisällön. Ainoa kriteeri ei voi olla mahdollisimman alhainen hinta”, täsmentää Viljakainen.
”Yksikään sertifikaatti ei takaa palveluntarjoajan laatua. Tilaajan on oltava hereillä ja määriteltävä tarkasti minkälaista sisältöä palveluun halutaan. Olettaa ei voi mitään”, kiteyttää Viljakainen.
Lue alkuperäinen Ylen juttu Ylen sivuilta.
Lue Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan kommentti.
Kiinteistöalan Kustannuksen avainturvallisuus-verkkokurssi perehdyttää ajantasaiseen avainturvallisuuteen.
As Oy Jyväskylän Helokantalot kärsi viitisen vuotta sitten pahasta huumeongelmasta. Yhtiössä oli toistuvia häiriöitä, kuten töhrimistä ja murtoja. Ongelmat ratkaistiin uusimalla lukitus ja ottamalla käyttöön kameravalvonta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Korkojen ja vastikkeiden nousu ei automaattisesti mahdollista vuokrankorotuksia, muistuttaa Suomen Vuokranantajat. Vuokrankorotusehto kannattaa kirjata vuokrasopimukseen, ja jos näin ei ole tehty, vuokranantaja ja vuokralainen voivat neuvotella asiasta.
Sähköautopalot voivat lisääntyä autokannan vanhetessa. Erityisen hankalasti sammutettavia palot ovat maanalaisissa pysäköintitiloissa. Siksi taloyhtiöiden parkkihallien paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota.
Isännöintiliitto on hyväksynyt isännöinnin uudet eettiset ohjeet, joita on valmisteltu kolme vuotta. Eettiset ohjeet tulevat voimaan helmikuun alussa 2023.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään